21. Jos olisin menossa ravintolaillalliselle, tekisin näin
Aivan aluksi koittaisin järjestää päivittäiset asiat niin, että voisin lähteä ravintolaan rentoutuneena ja hyvillä mielin. Siten voisin nauttia illasta ja seurasta kaikista parhaiten.
En täyttäisi vatsaani iltapäivän aikana raskailla aterioilla, koska niillä on taipumus vaikuttaa verensokeriin yllättävän pitkään. Tällä tavoin pyrkisin välttämään sen, että verensokeri pääsisi kohoamaan korkealla juuri silloin kun pitäisi taas alkaa syödä. Hypojakin tietysti välttäisin parhaani mukaan, jotta pää ei olisi niidenkään takia pyörällä illalliselle mennessä.
Ravintolassa tarkkailisin hetken kuinka ruuhkaista siellä on. Jos ihmisiä olisi paljon, tarkoittaisi se myös sitä, että kokilla olisi pitkä tilausjono, jolloin myös oma pöytäseurueeni saisi odottaa annoksia hetken aikaa.
Insuliinia ottaisin joka ruokalajille erikseen, koska koko illallinen saattaisi kestää useamman tunnin. Silloin alkupalojen aikaan otettu täysi insuliiniannos varmaankin ehtisi vaikuttaa liikaa jo ennen kuin pääruoka olisi pöydässä. Jos taas odottaisin annoksen pistämistä pääruokaan asti, voisi alkuruoka (ja leivät, jos niitä olisi tarjolla) nostaa verensokeriani tarpeettoman paljon pääruokaan mennessä. En haluaisi korkeasta verensokerista johtuvaa huonoa oloa pilaamaan ravintolailtaani. Ottaisin insuliiniannokset erikseen myös siksi, että voisin ruokalajien välissä halutessani muuttaa mieltäni siitä, mitä aion syödä.
Verensokeriani mittailisin muutaman kerran illanvieton aikana. En niinkään katsoisi kellosta sitä aikaa, kuinka paljon syömisestä tai insuliinin ottamisesta on kulunut, vaan koittaisin pitää mittausvälin tasaisena ja ajoittaa mittaukset ruokalajien välille. Sillä tavoin huomaisin ajoissa, jos verensokerini olisi lipumassa liian korkealle tai matalalle, ja osaisin säätää seuraavaa insuliiniannosta sen mukaan. Tarvittaessa ehtisin pyytää tarjoilijalta sokeripitoista juotavaa jo ennen kuin verensokerini laskisi liian alas.
Jos illallinen olisi erityisen täyttävä ja rasvapitoinen, tarkkailisin verensokeriani tarkasti myös kotiin tultuani. Tuhti ateria nimittäin saattaa heikentää insuliiniherkkyyttä hetkellisesti, jolloin verensokerini saattaisi alkaa nousta jopa useita tunteja syömisen jälkeen, kun maksa alkaisi heikentyneen insuliiniherkkyyden takia purkaa glukoosivarastojaan normaalia voimakkaammin. Jos epäilisin tämän ajoittuvan keskelle yötä, ottaisin illalla hieman normaalia suuremman perusinsuliiniannoksen. Ilta-annos saattaisi olla jopa 25 – 50 % suurempi kuin normaalisti. Tämänkin asian selvittäisin varovasti kokeilemalla ja tekemällä muistiinpanoja siitä, miten verensokerini tällaisessa tilanteessa usemmiten käyttäytyy.
Seuraava luku: Jos olisin syömässä raskaan aterian, tekisin näin