Mika Haulo
Saturday 14.07.2018

Kaikki verensokeri ei tule ruoasta

Veressä virtaava glukoosi on pääosin peräisin kahdesta lähteestä:

  1. ruoasta, ja
  2. maksan glykogeenivarastoista.

Tuoreelle diabeetikolle kyllä opetetaan hiilihydraattilaskenta ja se, miten eri ruoka-aineet vaikuttavat tai eivät vaikuta verensokeriin. Sen sijaan maksan osuus tuppaa jäämään vähemmälle.

Se toki kerrotaan, että verensokerin laskiessa todella matalalle maksa pyrkii hätäkeinona korjaamaan tilanteen dumppaamalla sokerivarastonsa pihalle. Mutta tämä on vain yksi maksan tehtävistä.

Sekä diabeetikoilla että ei-diabeetikoilla on täysin normaalia, että maksa erittää sokeria verenkiertoon hitaasti koko ajan. Tämän tarkoitus on pitää verensokeri tasaisena aterioiden välillä.

Kun vatsalaukkuun ilmestyy ruokaa, osaa terve elimistö laittaa maksan hanat kiinni siksi aikaa, kun glukoosia imeytyy ravinnosta. Diabeetikolla tämä mekanismi on rikki. Ei pelkästään siksi, että haima ei eritä insuliinia, mutta hieman paradoksaalisesti diabeetikon maksa alkaa vapauttaa ateriatilanteessa varastosokereita tavallista enemmän*.

Aterioinnin lisäksi toinen tyypillinen tilanne, joka saa maksan sokerihanat aukeamaan, on stressi. Tämä johtuu siitä, että maksaa ohjaavat erilaiset hormonit – pääosin insuliini ja glukagoni, mutta myös stressihormonit adrenaliini ja kortisoli.

Stressihormonit voivat olla ovelia pirulaisia, jotka eivät paljasta itseään oikopäätä. Verensokeria nostava stressi ei välttämättä ole sellainen vatsaa kouraiseva tunne, joka saa sydämen pomppaamaan kurkkuun ja sisäelimet muljahtelemaan. Itse asiassa et välttämättä huomaa olossasi mitään poikkeavaa; vain verensokerilukema paljastaa totuuden.


Jos sinusta siis joskus tuntuu siltä, että verensokerisi heittelylle ei tunnu löytyvän syytä, älä oikopäätä harmittele, ettet muka taaskaan osannut laskea hiilareita oikein. Syypää verensokerin nousulle voi aivan yhtä hyvin löytyä maksasta.