Haastattelussa etähoitopioneeri Gary Scheiner

Diabetes-lehden numerossa 1/2018 oli kirjoittamani juttu etävastaanotoissa. Tässä postauksessa on Gary Scheinerin haastattelu, joka ei lopulta päätynyt lehteen asti.

Etävastaanottojen edelläkävijä

Yhdysvaltalainen Integrated Diabetes Services on yksityinen diabetesklinikka, joka keskittyy ykköstyypin diabeetikoiden ja paljon insuliinia käyttävien kakkostyypin diabeetikoiden valmentamiseen.

IDS on siitä erikoinen klinikka, että se hoitaa suuren osan asiakkaistaan etäyhteyden välityksellä. Asiakkaita heillä on myös ympäri maailmaa. Oli siis luontevaa haastatella heitä juttua varten. Itse asiassa sain koko idean etävastaanottojutun tekemiseen IDS:stä. Vähän siis harmi, ettei tämä osuus päässyt Diabetes-lehteen lainkaan. Toisaalta haastattelu on lopullisen jutun mittaan nähden pitkä, ja oman blogi puolella pystyn nyt julkaisemaan sen kokonaisuudessaan.

Kysymyksiini vastasi klinikan keulahahmo ja CDE (certified diabetes educator) Gary Scheiner.


Integrated Diabetes Services on perustettu vuonna 1995. Oletteko tarjonneet etäpalveluita alusta asti vai tulivatko ne mukaan kuvioihin internetin yleistymisen myötä?

Otimme etävalmennukset mukaan palveluvalikoimaamme kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennen diabeetikoiden täytyi tulla toimistollemme. Videopuhelutekniikan kehittyminen on helpottanut etäpalveluiden järjestämistä paljon. Jotkut asiakkaamme tosin suosivat perinteistä puhelua tai sähköpostia.

Etäpalveluiden laatua ovat parantaneet myös erilaiset diabetessovellukset ja -verkkopalvelut, joiden avulla diabeetikot saavat purettua ja jaettua insuliinipumppujen, verensokerimittareiden ja glukoosisensoreiden tiedot.

Kuinka yleisiä etävastaanottopalvelut ovat Yhdysvalloissa?

Kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa. Potilaille etäpalveluiden käyttö on mieluista; se on heille vaivatonta, edullista ja tehokasta. Etäpalveluita vain on tarjolla kovin vähän. Syitä tähän on monia. Osa palveluntarjoajista on huolissaan juridisista pykälistä. Etävastaanottopalveluiden kustannuksia ei myöskään aina hyvitetä potilaille. Maaseudulla etävastaanottoja saatetaan käyttää enemmän, mutta yleisesti ottaen niiden tarjonta on olematonta.

Mistä itse saitte kipinän etäpalveluiden tarjoamiseen?

Suurin syy oli kysyntä. Erityisesti tyypin 1 diabeteksen hoidonohjauksessa on kyse hyvin pitkälti hoitomerkintöjen analysoinnista ja hoidon hienosäätöstä, kuten myös siitä, että diabeetikoita opetetaan ja valmennetaan hoitamaan itse itseään. Yhteydenpitokertoja diabeetikon ja hoitajan välillä tarvitaan tiheään, mutta yksittäiset kerrat ovat kestoltaan lyhyitä. Jo nämä seikat johtavat etäyhteyksien suosimiseen. Potilaiden pakottaminen lähivastaanotolle joka kerta olisi tarpeettoman hankalaa ja aikaavievää, eikä se olisi kenenkään etu.

Kun sana kiiri etävastaanottomme tehokkuudesta, asiakkaisemme alkoi hakeutua ihmisiä myös ulkopaikkakunnilta. Todellisia diabetesasiantuntijoita kun on harvassa. Kaikki klinikkamme hoitajat ovat myös itse tyypin 1 diabeetikoita ja heidän motivaationsa ja osaamisensa on vahva tässä työssä.

Ei siis ollut mitään syytä rajoittaa asiakaskuntaamme yhdelle maantieteelliselle alueelle, kun kysyntää laadukkaille valmennuspalveluille on. Tätä nykyä meillä on asiakkaita 50 osavaltiosta, 25 maasta ja Etelämannerta lukuunottamatta kaikista maanosista.

Onko teillä ollut mitään teknisiä, byrokraattisia tai käytännön ongelmia etävalmennustenne kanssa?

Joskus ääni- tai kuvayhteys on niin huonolaatuinen, että joudumme vaihtamaan videopuhelusta tavalliseen puheluun kesken kaiken. Muuten mitään isompia ongelmia ei ole ollut. Asiakkaamme maksavat meille suoraan, joten emme joudu painimaan laskutusasioissa vakuutusyhtiöiden ja valtion virastojen kanssa. Diabeetikot siis kustantavat palvelumme omasta pussistaan, koska he arvostavat sitä palvelun laatua ymmärrystä diabetesasioista, jota me osaamme tarjota. Me emme kirjoita lääkereseptejä, mutta ohjeistamme asiakkaitamme mitä heidän tulisi lääkäreiltään pyytää.

Miltä mielestäsi näyttää etävastaanottopalveluiden tulevaisuus?

Älypuhelinsovellukset yleistyvät diabeteksen hoidon apuvälineenä ja valmennusalustana. Uskon itse siihen, että hoidon pitää olla yksilöllistä. Jotta etävastaanotot löisivät itsensä läpi kunnolla, tarvitsemme reilusti enemmän laadukkaita etäpalveluja tarjoavia tahoja. Myös kustannusten hyvitys potilaille täytyy saada kuntoon etäpalveluiden osalta. Ennen sitä etäpalveuiden kehitys polkee paikallaan. Päättäjät pitää saada ymmärtämään, että etäpalvelu on riskitön ja tehokas valmennusmuoto.

Minkälaisten asioiden hoito soveltuu hoidettavaksi etäyhteydellä? Minkälaisten ei?

Suurin osa asioista hoituu etäyhteydellä aivan yhtä hyvin kuin kasvotustenkin. Lähetämme opetusmateriaaleja ja ohjeita asiakkaillemme sähköpostilla, tarkastelemme verensokeri- ja hoitomerkintöjä sekä teemme insuliiniannosten hienosäätöä etäyhteyden kautta.

Jotkut asiat, kuten pistos- ja kanyylipaikkojen tarkastelut, jalkojen kunnon tutkiminen ja kehon rasvaprosentin mittaaminen eivät onnistu, ellei diabeetikko tule lähivastaanotolle. Mutta aina kun mahdollista, opetamme asiakkaita tekemään näitä tutkimuksia itse tai ohjeistamme etsimään oman asuinpaikan läheltä sopivan asiantuntijan.

Insuliinipumppujen kanyylien ja sensoreiden asentamiset ovat vähän siinä rajoilla. Joskus voimme kyllä ohjeistaa niissäkin videopuhelun välityksellä. Videoyhteys on myös siinä mielessä hyvä, että silloin näemme ihmisten ilmeet ja eleet.

Lopuksi bonuskysymys: onko IDS:llä yhtään asiakasta Suomesta?

Ei vielä… mutta toivoisimme, että tämä puute saadaan jossain vaiheessa korjattua!


Jos olet kiinnostunut Integrated Diabetes Services -klinikan palveluista, saat heihin yhteyden seuraavasti:

Lisätietoja löydät verkkosivuilta osoitteesta www.integrateddiabetes.com.