Mika Haulo
Monday 14.08.2017

Voiko diabeetikko tosiaan syödä mitä tahansa?

”Diabeetikko voi syödä mitä vaan, kunhan pistää insuliinia.”

Tämä on ehkä tökeröimmin yksinkertaistettu lause, jonka diabetespiireissä kuulee. Samalla se on eniten väärinymmärretty lause, valitettavasti.

Toteamus juontaa tietysti juurensa diabeteksen hoidon kivikaudelle, jolloin diabeetikot joutuivat syömään tarkkaan laaditun ruokavalion ja ruokailuaikojen mukaisesti. Se oli sitä aikaa, jolloin insuliinit olivat niin kankeita, että oli helpompi vakioida insuliiniannokset ja säätää syömiset ja elämänrytmi sen mukaan.

Nykyään tilanne on onneksi toinen. Enää ei mikään ruoka-aine ole ”kielletty”, ja muutenkin hoitorutiinit sovitetaan omaan elämänmenoon eikä toisinpäin.

Silti sieltä täältä kuuluu ajoittain muistutuksia, että asiat ovat muuttuneet. Se voi olla ihan tarpeellista joillekin pidemmän linjan diabeetikoille, joilla omahoito on urautunut 70-luvulle ja pysyy siellä vanhasta tottumuksesta.

Sen sijaan tuoreemmille tapauksille tämä muistuttelu on tarpeeton. He eivät ehkä koskaan ole eläneet insuliinien ehdoilla, eivätkä siksi ymmärrä, mitä sanonnalla loppuviimein tarkoitetaan.

Kaikki ruoat eivät ole yhtä helppoja verensokerin kannalta

Väärinymmärryksen taustalla on se, mitä yksinkertaistettu sanonta jättää kertomatta.

Diabeetikko voi toki syödä mitä tahansa, mutta kaikki ruoat eivät ole verensokerin hallinnan kannalta yhtä helppoja.

Karkit ja sokeripitoiset juomat tietysti nostavat verensokeria äärimmäisen nopeasti, jos insuliinia ei ole ottanut ihan reilusti etukäteen. Näiden ja muiden makeiden herkkujen kohdalla vaikeutta lisää se, että ne ovat ns. fiilissyömistä. Itse en ainakaan osaa läheskään aina sanoa etukäteen, kuinka paljon aion mässyä naamariini vetää.

Normaaleissa ruoissa hiilihydraattien määrä ja laatu vaikuttavat siihen, minkälaisella vasteella ne verensokeriin iskevät. Vähän tai kohtuullisesti hitaita hiilareita sisältävien ruokien vaikutus on yleensä maltillinen. Salaatin syöminen alle hidastaa jonkin verran hiilareiden imeytymistä.

Suuretkaan hiilihydraattimäärät eivät ole ongelma, jos tietää tarpeeksi tarkasti paljonko aikoo syödä, pystyy ottamaan insuliinin tarpeeksi aikaisin eikä ole vaaraa siitä, että ruokailua pitäisi siirtää. Spontaanisti syötynä iso kippo riisiä tuppaa kyllä nostamaan verensokerin pilviin.

Tai sitten ei. Tähän kun vaikuttaa niin monta asiaa. Aktiiviurheilijalla insuliiniherkkyys voi olla niin hyvä ja lihakset niin janoiset, että suurikaan hiilarimäärä ei verensokeria keikauta. Sohvaperunalla taas pieni hedelmä saattaa käynnistää vuoristoradan.

On vaikea sanoa, miten verensokeri milloinki käyttäytyy. Glukoosisensoreilla voimme tarkentaa ennustetta, mutta loppuviimein verensokerin heilahtelut ovat säätilaan verrannollinen kaaosteoria, ja perhosvaikutus on suuri.

Proteiini ja rasva eivät suoraan vaikuta verensokeriin, joten loogiselta kuulostava vaihtoehto olisi pitäytyä niissä (ja tietysti kasviksissa) ja jättää hiilihydraattien syöminen vähemmälle, eikö niin?

No ei, sehän olisi liian helppoa.

Myös proteiini ja rasva voivat nostaa verensokeria

Proteiinin ensisijainen tehtävä on toimia kudosten rakennusaineena, joten se ei normaalisti vaikuta verensokeriin, jos ateria on tasapainoinen.

Mutta vähähiilihydraattisella aterialla voi käydä niin, että noin puolet tai vähän alle puolet proteiinista muuttuu glukoosiksi. Tällöin proteiini nostaa verensokeria hitaasti, mutta se kuinka paljon sokeri proteiinin johdosta lopulta nousee, ei ole aivan tarkkaan määritettävissä.

Tästä syystä myös proteiinipainotteinen ateria voi nostaa verensokeria, ja vieläpä salakavalalla tavalla.

Rasvan vaikutus verensokeriin tapahtuu maksan kautta. Rasva ei itsessään muutu glukoosiksi, mutta runsasrasvainen ateria heikentää väliaikaisesti maksan insuliiniherkkyyttä. Silloin seraus on sama kuin jos pistäisi perusinsuliinia liian vähän, eli maksasta virtaa ylimääräistä glukoosia verenkiertoon.

Tämän seurauksena verensokeri nousee hitaasti mutta piinaavan voimakkaasti. Näin voi käydä esimerkiksi ison pizzan syömisen jälkeen.

Diabeetikko voi siis tosiaan syödä mitä tahansa…

…kunhan muistaa

Äh, en nyt jaksa jatkaa tätä listaa. Pointti varmaan tuli jo selväksi:

Diabeetikko voi syödä mitä tahansa, kunhan ottaa huomioon mahdollisimman monta verensokerin vaihteluun liittyvää asiaa huomioon.

Kuva: Ali Inay / Unsplash