Mika Haulo
Saturday 17.09.2016

Freestyle Libre reidessä

Tein pienen testin, ja asensin Freestyle Libre -sensorin reiteen. Normaalistihan se pitäisi asentaa käsivarteen. Käsivarsi on myös ainoa valmistaja Abbottin suosittelema ja hyväksymä paikka.

Halusin kuitenkin kokeilla reittä muutamasta syystä:

1. Koska Librellä verensokerin ”skannataan” pyyhkäisemällä lukulaite sensorin yli, on käsivarressa oleva sensori kurkottelun takana. Kuljetan lukulaitetta yleensä housujen taskussa, joten yläreiteen kiinnitetty sensori tuntui ergonomisemmalta paikalta.
2. Käsivarressa ollut sensori on antanut järjestäin todellista matalampia verensokerilukemia. Halusin kokeilla, vaikuttaako erilainen paikka merkittävästi sensorin antamiin arvoihin.
3. Tarvitsen lisää alueita sensoreille, jotta vanhojen paikkojen iholle jää riittävästi aikaa parantua.

Lukulaite taskusta, nappulan painallus ja nopea ranteen heilautus. Ja se on siinä.

Asennus

Sensorin asennus reiteen oli Libren hyvän asennuslaitteen ansioista yhtä helppo ja kivuton kuin käsivarteenkin. Reidessä on itse asiassa paksumpi rasvakerros kuin käsivarressa, enkä tuntenut pienintäkään pistoa.

Yleistuntuma

Libren sensorin teipin liima on aika jykevää, ja tarttuu ainakin meikäläisen ihoon ihan kunnolla. Sensori ei alkanut repsottaa kahden viikon aikana eikä ollut lähelläkään irtoamista. Pitoa ei tuntunut haittaavan sekään, että kävellessä reisi on koko ajan pienessä liikkeessä.

Tarkkuus

En huomannut  merkittävää eroa verensokerilukemien tarkkuudessa siihen, kun sensori on virallisessa paikassa käsivarressa.

Libre näytti edelleen 0,5 – 1 mmol/l todellista alhaisempia lukemia. Heitot olivat kuitenkin yhdenmukaisia ja muutenkinsamanlaisia kuin käsivarteenkin kiinnitetystä sensorista.

Reisi vs. käsivarsi

Koska reiteen kiinnittäminen ei tuonut mitään ongelmia sensorin pysyvyyden tai lukemien luotettavuuden suhteen, osoittautui reisi ylivoimaiseksi paikaksi sensorille.

Skannaus oli huomattavasti nopeampaa ja miellyttävämpää kuin käsivarresta, kun ei tarvinnut tehdä epäluonnollisia kurkotuksia. Varsinkin täydessä bussissa ja muissa ahtaissa paikoissa skannaus reidestä oli kätevää ja huomaamatonta.

***

Seuraavaksi aion kokeilla Dexcomin sensoria reidessä. Se on hieman Libreä paksumpi, mutta muuten olettaisin käyttötuntuman olevan samanlainen.

Sensorivalmistajat ilmoittavat hyväksytyt paikat sensoreiden kiinnittämiseen todennäköisesti käytännön syistä. Sensorin täytyy toimia riittävän luotettavasti, ja jokainen anturin paikka pitäisi testata huolellisesti. On yksinkertaissti helpompaa testata vain yksi alue ja ohjeistaa diabeetikoita käyttämään sitä.

Käytännössä diabeetikot ovat jo pitkään käyttäneet epävirallisia kiinnityskohtia ja todenneet niiden toimiva aivan hyvin tai jopa virallisia paikkoja paremmin.

Se kuinka hyvin anturi toimii juuri itsellä muissa kuin virallisissa paikoissa selviää parhaiten kokeilemalla: asenna anturi uuteen paikkaan ja seuraa mitä lukemia sensori antaa sormenpäämittauksiin nähden. Kokeilu kannattaa, koska uusi paikka voi olla miellyttävämpi ja paremi käyttää. Suurin mahdollinen menetyskin voi olla vain yksi hukkaan menevä sensori.