Mika HauloTuesday 17.05.2016
Tekoäly tekee diabeteslääkäritkin työttömiksi
Talouselämä-lehti julkaisi 2.5. artikkelin, jossa arveltiiin tekoälyn syrjättävän ennen pitkää ihmisen monessa työtehtävässä. Yhtenä kohtana leikkauslistalla olisivat mm. lääkärien tekemät diagnoosit:
”Pitkään on jo ymmärretty, että teknologia poistaa rutiininomaiset matalan taitotason työt. Liukuhihnat ja varastot ovat jo automatisoituneet, autot ajavat kohta itse itseään. Muutos koskee kuitenkin myös valkokaulustöitä.
Kone pystyy analysoimaan suuren määrän lääketieteellisiä tutkimuksia murto-osassa siitä ajasta, joka ihmiseltä kuluu. Kone tekee myös tarkempia diagnooseja.”
Äkkiseltään ajateltuna tuntuu tietysti oudolta, että hakisimme apua vaivoihimme tietokoneelta emmekä ihmiseltä. Mutta kun asiaa pohtii tarkemmin, se ei kuulosta lainkaan päättömältä ajatukselta.
Kuten artikkelissa todetaan, on kaikenlaisia rutiininomaisia työtehtäviä siirretty koneiden hoidettaviksi jo pitkän aikaa. Liukuhihnat ovat jo niin arkipäivää, että kukaan ei edes kiinnitä niihin huomiota. Hieman futuristisempia automatisointeja ovat Googlen ja Teslan itsestään ajavat autot ja Amazon-verkkokaupan kaavailemat automaattiset pakettien toimitukset.
Jotain kuitenkin jää ihmisenkin harteille. Jonkun pitää kertoa koneille mihin kysymyksiin vastauksia halutaan. Myös tsemppaus ja myötätunto ovat asioita, joihin koneet eivät ainakaan toistaiseksi kelpaa.
Olin itse samoilla jäljillä puolitoista vuotta sitten, kun kirjoitin lyhyen teoksen ”5 teesiä diabetesammattilaisille”. Yhdessä luvussa kirjoitin näin:
”Empatiakykysi on kultaakin kalliimpaa.
Kun diabeetikko tulee vastaanotollesi, kohtaa hän mieluiten lempeän ja ymmärtäväisen asiantuntijan. Silloin tärkein taitosi ei suinkaan pohjaudu lääketieteellinen koulutukseesi vaan siihen, kuinka hyvin osaat kuunnella potilastasi.”
Talouselämän artikkeli sanoo täysin samaa:
”Lääkärin tärkein tehtävä diagnoosin tekemisen sijaan tulee olemaan potilaiden ja läheisten kuunteleminen hädän hetkellä.”
Läksyttävä lääkäri ei kiinnosta ketään
Lääketieteelliset taidot ovat ihan kiva juttu, mutta häviävät empatiakyvylle ja kuuntelutaidolle. Diabeetikot ovat jo nyt valmiita äänestämään jaloillaan, jos tohtori on täysi mulkku heitä kohtaan. Tekoälyn kehittyminen tekee päätösen entistäkin helpommaksi.
Myös se, että (liian monet) ihmiset uskovat huuhaa-juttuja, on merkki siitä, että pelkät faktat ei riitä; ihmisen pitää olla myös mukava ja osata viestiä asiansa oikein.
Facebookin Ykköstyypin diabetes aikuiset -ryhmä on vilkas ja suosittu keskustelupaikka osittain siksi, että sen kautta diabeetikot saavat nimenomaan tukea ja kannustusta vertaisiltaan käytännössä vuorokauden ympäri. Ammattilaisten suusta tulevaa lääketieteellistä apua siellä ei varsinaisesti kaivata.
Vertaistukipalstoilla oman hätänsä tai turhautumisensa saa purettua kirjoittamalla, ja voi olla myös varma ettei viesti jää vain bittiavaruuteen kaikumaan. Sillä ei ole väliä, onko vaiva pieni vai iso. Eikä sen tarvitse olla vaiva laisinkaan; myös onnistumisista iloitaan porukalla. Tunteiden jakaminen muiden diabeetikoiden kanssa on siis ihmisille tärkeää.
Joukkoirtisanomiset ovat jo alkaneet
Diabetesammattilaiset jäävät ennen pitkää tarpeettomiksi, jos heidän osaamisensa ei kehity oikeaan suuntaan. Se olisi harmillista, koska Suomessa ei nytkään ole tarpeeksi hoitohenkilökuntaa, joka todella osaisi hommansa. Toisaalta on hyvä, jos diabeetikoille päätään aukovat puoskarit saadaan siivottua kentältä pois.
Itse asiassa valkotakkien joukkoirtisanomistoimenpiteet ovat jo alkeneet. Verikokeiden tulokset saa jo nyt tekstarina kännykään ja Omakanta-palveluun. Labrakokeiden viitearvot näkee netistä. Ja tämä on vasta muutoksen ensimmäinen askel. Netissä diabeetikot alkavat jo ääneen ihmetellä, mitä hyötyä diabeteslääkärillä käynnistä oikeastaan on.
Tulevaisuudessa kropan toimintoja mitataan yhä enemmän erilaisilla sensoreilla ja antureilla. Digitekniikka hoitaa tiedonsiirron ja analysoinnin tasaisen varmalla laadulla. Lääkärin ei tarvitse arvailla, mikä verensokerin vinksahduksia aiheuttaa, koska automaattisesti kerättyä yksilöllistä dataa on käytettävissä runsaasti. Eikä tekoäly kauhistu valtavastakaan tietomäärästä.
Melkein kaikki lääkäreiden tehtävät ovat korvattavissa teknologialla. On siis harmillista, että se mikä tekee lääkärin tarpeelliseksi, tuntuu liian usein olevan heidän heikkoutensa.
Kuva: GLAS-8. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.