Sokerivammaisen opas

Vinkkejä verensokerin hallintaan, apua diabeteksen omahoitoon.

Makeisveron poistuminen on hyvä asia

Makeisvero lakkautettiin Suomessa tämän vuoden alussa. Päätös on tyypin 1 diabeetikoiden näkökulmasta hyvä asia.

Makeis- tai sokeriveron tarpeellisuutta on perusteltu kansanterveyden edistämisellä: runsas sokerin (ja suolan & rasvan) käyttö on yhteydessä lihavuuteen ja sydän- ja verisuonisairauksiin, joten sen saatavutta on syytä säännöstellä.

Oletuksena tässä lienee se, että hinnannousu vähentäisi kulutusta enemmän tai vähemmän suorassa suhteessa.

Olen samaa siitä, että liiallista sokerin kulutusta olisi syytä välttää. Makeis- ja sokeriveroissa on kuitenkin pari epäkohtaa, eikä niitä pitäisi mielestäni edes yrittää saada sellaisinaan käyttöön.

Sokerivero vaikuttaisi hypoeväiden hintaan

Päällimmäisenä mieleeni nousee se, että verotuksella toivottu hinnannousu vaikuttaa myös diabeetikoiden tarvitsemien hypoeväiden hintaan.

Hypoeväitä eivät ole ainoastaan diabeetikoille markkinoidut siripirit ym. glukoosituotteet, vaan mitkä tahansa karkit ja limsat. Tavalliset makeiset ovat itse asiassa jopa halvempia mutta kuitenkin yhtä käyttökelpoisia.

Diabeetikot eivät osta hypoeväskarkkeja mässäilyn vuoksi vaan käytännön pakosta. Meillä ei ole hormonivalmistetta, joka auttaisi nostamaan verensokeria, ja siksi ainoa käytännön keino on syödä jotain sokeripitoista.

Kun tulee tarve saada verensokeria ylemmäs, on usein kiire. Mitkään ruisleivät tai muut hitaat hiilihydraatit eivät silloin ole paras vaihtoehto.

Sokeriveron kannattaminen ilman hypoevästarpeiden huomioimista heikentää ykköstyypin diabeetikoiden asemaa. Hypoeväät ovat jo nyt diabeetikoille ylimääräinen kuluerä. Emme kaipaa niistä yhtään kalliimpia.

Vaikka hinnat eivät merkittävästi nousisikaan – tai ei ole takeita, että veron poistuminen laskisi makeisten hintoja – on kyse ennen kaikkea ykköstyyppien huomioimisesta: tyypin 1 diabetes on sairautena vähemmistöä, eivätkä mattimeikäläiset tunne kovin hyvin sen piirteitä. Siksi on tärkeää pitää kiinni oikeuksistamme ja eduistamme sekä pitää meteliä, jos tilanne uhkaa kääntyä huonompaan suuntaan.

Diabetesliitto jätti tyypin 1 diabeetikot huomiotta

Myös Diabetesliitto on yrittänyt saada sokeria verolle. Kun kysyin toiminnanjohtaja Janne Juvakalta, miten ykköstyypin diabeetikoiden hypoevästarpeet on huomiotu. Vastaus oli tämä:

”Hypoeväitä emme ole tähän keskusteluun kytkeneet.”

Kritisoin tietysti tätä selkeää puutetta ja sanoin, että Diabetesliitto on nähtävästi jälleen kerran jättänyt ykköstyypit huomiotta. Tähän Juvakka vastasi seuraavasti:

”Se ei ole tietoista millään tavalla, on vain valittu tietty linja.”

Tämän tarkoitus oli ilmeisesti puolustella Diabetesliiton toimia, mutta mielestäni on jopa huolestuttavampaa, jos tyypin 1 diabeetikot eivät mahdu liiton jokaiseen päätöksentekoon.

Diabetesliiton perimmäinen tarkoitus on nimenomaan turvata diabeetikoiden huomioiminen yhteiskunnassa. Diabetesliitto myös edustaa – tai sen ainakin pitäisi edustaa – tasapuolisesti kaikkia diabetestyyppejä. Siksi on todella pöyristyttävää, että Diabeteslitto on tällä tavalla jättänyt osan jäsenistöstään huomiotta.

Kielletään ja rajoitetaan, kun muutakaan ei keksitä

Päivi Räsänen on kieltovaatimuksillaan noussut yleiseksi naurunaiheeksi internetissä. Toivoisin ettei Diabetesliitto lähtisi samalle linjalle.

Lain kautta tehtävät kiellot ja rajoitukset ovat vain merkki siitä, että muutosta ajava taho on voimaton, eikä saa haluamaansa muutosta aikaan ihmisissä vapaaehtoisesti.

Suomessa nähdään aika ajoin trendejä, jotka muuttavat ihmisten ruokailutottumuksia. Tunnettuja esimerkkejä tästä ovat karppaus ja kasvissyönti.

Kumpikaan näistä trendeistä ei ole perustunut siihen, että jokin hallinnollinen taho olisi kieltänyt tai rajoittanut hiilihydraattien tai lihatuotteiden saantia. Sen sijaan varsinkin vegaanisuus on näkynyt selkeästi sekä ruokakauppojen hyllyllä että ravintoloissa.

Onkohan sokerin kulutukseen yritetty vaikuttaa jollain vastaavalla tavalla? Ovatko sokerin verotusta kannattavat järjestöt esimerkiksi yrittäneet tutkia, mikä saa karppaus- ja vegeboomin kaltaiset ilmiöt vyörymään niin isosti? Vai onko suoraan valittu rajoituspolitiikka, kun mielikuvitus tai osaaminen ei riitä parempaan?

Sokerin käyttö on jo valmiiksi laskussa

Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011. Mutta ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogikirjoituksen mukaan suomalaisten sokerin kulutus on ollut tasaisessa laskussa jo 90-luvulta lähtien. Vaikka tilastot näyttävät Laatikaisen mukaan, että makeisten käyttö on lisääntynyt, on muiden sokeripitoisten tuotteiden käyttö täytynyt vastaavasti vähentyä.

Tämän perusteella näyttäisi siis siltä, että veroperusteiselle saannin rajoitukselle ei edes ole mitään tarvetta; suunta on jo nyt oikea.

 

Kuva: Jason Meredith / CC BY 2.0

Jaa tämä teksti
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Pin on PinterestEmail this to someone


Hyviä hypoeväitä Lidlistä

Omat tämän hetken suosikkihypoevääni* löytyvät tällä hetkellä Lidlistä. Ne ovat Bliki-pastillit ja Freeway-limsat.

Tarkemmin sanottuna otan näitä mukaan joko reppuun tai taskuun. Kotioloissa kaapista löytyy ihan vaihtelun vuoksi muunlaiset hätävarat liian matalan verensokerin varalle.

* Tietysti niitä kannattaa käyttää jo hypon ehkäisyyn, jos huomaa verensokerin syöksyvän alaspäin.

Freeway-limsa

Freeway-limsa on juuri sopivan hyvää. Tai pahaa, jos sen niinpäin haluaa sanoa.

Ainakin appelsiinilimukan maku on selkeän esanssinen. Mutta maku on silti ihan ok ja siedettävä. Toisin sanoen Freewaytä pystyy kumoamaan tarpeen tulleen yskimättä mutta se ei ole niin hyvää että sitä haluaisi vapaaehtoisesti juoda ihan vain huvikseen.

Myös hinta on edullinen: yksi pullo maksaa 69 senttiä ja litrahinta jää vähän alle euroon.

Bliki-pastillit

Bliki-pastillirasia on taskukokoinen hypoväs. Tic Tac -pastilleja muistuttavat karkit on pakattu 50 gramman rasioihin (joka on selvästi Tic Tac -rasiaa isompi).

Koska tällaiset karkit ovat lähes kokonaan sokeria, on mukana kulkeva hiilarimäärä helppo muistaa.

Karkkien koostumus on rapean höttöinen, ja ne liukenevat suuhun nopeasti muutamalla puraisulla. Tämä on hyvä ominaisuus hypoeväälle; tarpeen tulleen vaikka koko rasiallisen hotkii minuutissa. Niiden sokeri on osittain dekstroosia, eli sitä nopeinta mahdollista hiilaria. Tämäkin auttaa hypon taittamisessa.

Blikiä on saatavilla appelsiinin ja mintun makuisena. Itse suosin näistä nimenomaan appelsiinin makuisia, koska mintunmakuiset ovat aika tujuja ja polttelevat ikävästi suuta, jos niitä yritää hotkia ison kasan kerralla.

Yhden rasian hinta on 59 senttiä.

Mutta yksi perhanan paha haittapuoli näissä pastilleissa on – ne ovat niin hyviä, että huomaan mutustelevani niitä kotosalla ihan silkasta nautinnosta. Siksi aina kärräänkin niistä Lidlistä mukanani aina noin puoli ostoskorillista kerrallaan.

***

Disclaimer: Tämä tuotearvio perustuu vain omiin hypoeväskokeiluihini ja omiin mieltymyksiini. Lidl ei ole sponsoroinut tätä postausta tai muutenkaan osallistunut millään tavalla tämän postauksen tekemiseen. 

 

 

 

Jaa tämä teksti
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Pin on PinterestEmail this to someone



Mielenkiintoisia tuoteuutuuksia Dexcomilta

Verkkojulkaisu Diatribe kertoi viime viikolla kahdesta uudesta Dexcomin sensorista, joita voidaan odottaa markkinoille lähivuosina.

Toinen uutuuksista on G6, joka on suoraa jatkumoa tutuille G4- ja G5-malleille. Mutta selkeästi mielenkiintoisemmalta vaikuttaa Dexcomin ja Verily-yhtiön* yhteinen kehityshanke, jonka tuloksena näyttäisi … Lue koko juttu

Lue koko juttu


Viisi paljastusta omasta D-elämästäni

Tämä juttu on julkaistu alunperin Deeblogissa 8.11.2015.

1. En ole koskaan saanut vakavaa hypoa

Minulle oli pitkään epäselvää, mitä vakava hypoglykemia oikeastaan tarkoittaa. Kerran sitten kysyin lääkäriltä, mitä se vakava hypo oikeastaan tarjoittaa. Ja olihan sille toki selkeä määritelmä: … Lue koko juttu

Lue koko juttu