Sokerivammaisen opas

Vinkkejä verensokerin hallintaan, apua diabeteksen omahoitoon.

Kategoria: Sekalaiset ajatukset ja ideat

Huumori on diabeetikon henkireikä

Tämä teksti on alunperin julkaistu Deeblogissa 9.6.2016

Diabetes ei itsessään ole naurun asia. Onhan kyse kuitenkin vakavasta sairaudesta, joka hoitamattomana vie näön, jalat ja lopulta hengen.

Siinä ei ole kuitenkaan mitään vikaa, että silloin tällöin löytää pilvien hopeareunuksia omasta tai vaikkapa toisen diabeetikon arjesta. Mikä tahansa, mikä auttaa diabeetikoita jaksamaan, on tervetullut bonus oikeiden hoitorutiinien lisäksi.

Tässä muutama kevennys, joita omaan kännykkäkameraani ja sen kuvanmuokkausappseihin on tarttunut.

”Mitä vaan voi diabeetikko syödä, kuha pistää oikeen määrän insuliinia”

Tartuin tietysti viime syksynä netin villinneeseen kuha-meemiin.

#vainkuhajutut #diabetes #diabetesFi #t1d #insuliini

A post shared by Mika Haulo (@mhaulo) on

 

On hyviä hiilareita, huonoja hiilareita ja sitten näitä om nom nom -hiilareita

Viime kesänä teki eräänä päivänä hirveästi mieli mässyä. Siispä kävin videovuokraamossa. Kotimatkalla mietin, että nää nyt ei varmaan ole niitä ”hyviä hiilihydraatteja”, joita ravitsemusterapeutit kehottavat syömään.

omnomnomhiilarit

 

Vrrooom!

VRROOOOM! #Diabetes #diabetesfi #T1D #cgm #dexcom #g4 #bg #bgnow

A post shared by Mika Haulo (@mhaulo) on

 

Go home bloodsugar, you’re drunk

Joskus sensorin käyrä näyttää siltä kuin verensokeri olisi ympäripäissään.

#diabetes #diabetesfi #t1d #dexcom #g4 #bg #cgm

A post shared by Mika Haulo (@mhaulo) on

Ajoin pyörällä Prisman ohi

Ykköstyypin diabetes aikuiset -vertaistukiryhmässä on jonkinlaiseksi käsitteeksi noussut ns. prismahypo – siis se, kun joka kerta Prismassa käynti tuntuu jollain maagisella tavalla vetävän verensokerin alamaihin. Ihan joka kerta. Ei poikkeuksia. Eräänä päivänä vain ajoin fillarilla Prisman ohi…

prismahypo

 

Insinöörismies Mäkinen seikkailee

Eipäs muuten unohdeta pakinoita! Niitäkin olen kirjoittanut pari. Teksteissäni seikkailee ykköstyypin diabetesta sairastava insinööri Mäkinen, milloin lääkärin vastaaotolla, milloin diabeteshoitajan tentattavaja ja milloin missäkin.

Insinöörismies Mäkinen lääkärissä (17.9.2015)

Vain viisi mittausta päivässä (25.1.2016)

***

Diabeteshuumorin kanssa kannattaa toki olla tarkkana. Esimerkiksi Strip Club tuskin on sovelias nimi englanninkieliselle kerholle, jonka jäsenet ovat kiinnostuneita verensokerin mittaliuskoista.

 

 

 



Viisi paljastusta omasta D-elämästäni

Tämä juttu on julkaistu alunperin Deeblogissa 8.11.2015.

1. En ole koskaan saanut vakavaa hypoa

Minulle oli pitkään epäselvää, mitä vakava hypoglykemia oikeastaan tarkoittaa. Kerran sitten kysyin lääkäriltä, mitä se vakava hypo oikeastaan tarjoittaa. Ja olihan sille toki selkeä määritelmä: vakava hypo on sellainen, jossa diabeetikko menettää tajuntansa tai muutoin tarvitsee ulkopuolista apua siitä selvitäkseen.

Ykköstyypin diabetes minulla on ollut vuodesta 1999 lähtien,  mutta vakavaa hypoa en ole siis koskaan kokenut. Toimintakykyni säilyy matalillakin sokereilla, ja tästä ominaisuudesta olen todella kiitollinen.

2. Tapasin toisia diabeetikoita vasta hiljattain

Olen kotoisin pienestä maalaiskylästä. Kaikki kouluajoilta tietämäni (ykköstyypin) diabeetikot, jotka tiedän tai tunnen, ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Silti kukaan heistä ei varsinaisesti ole kuulunut lähimpään kaveripiiriini.

Muutenkin olen ollut D:n kanssa hyvin pitkälti yksin. Vasta parin viime vuoden aikana sosiaalinen piirini on laajentunut siten, että olen tutustunut ehkä jopa enemmän diabeetikoihin kuin terveisiin. Tärkeänä solmukohtana on ollut Facebookin Ykköstyypin diabetes – aikuiset -ryhmä. Sen kautta myös Diabetesseura Plasma on saanut alkunsa.

3. Parhaita diabetesopuksia ovat bisneskirjat

Kuulostaa ehkä hieman oudolta, että saan parhaita vinkkejä omahoitooni bisneskirjoista. Mutta ajatellaanpa: liiketoiminnan kehittäminen vaatii oma-aloitteisuutta, sinnikkyyttä, rautaista asennetta ja luovaa ajattelua – siis kaikkea, mitä diabeetikkokin tarvitsee.

Etkö usko? Lue postaukseni Sokerivammaisen oppaasta, jossa olen kopioinut muutaman tekstikappaleen eräästä bisnesopuksesta sanasta sanaan ja vaihtanut vain aihepiirin liiketoiminnasta diabetekseen: Heitä hoitosuunnitelma roskakoriin, mutta älä luovuta.

4. Oli aika, jolloin en mitannut juuri yhtään

Ne jotka minut tietävät, tietävät myös sen, että mittaan verensokeriani todella usein – siis ainakin silloin, kun en käytä sensoria. Parikymmentä mittausta päivässä on pikkujuttu.

Aina en kuitenkin ole ollut näin tunnollinen mittaaja. Joskus en mitannut juuri yhtään; lähinnä aamuisin, iltaisin ja silloin kun olo tuntui epänormaalilta. Silti hobikseni pysyi ihan siedettävästi 6,5 % tuntumassa.

5. Pahinta ei ole insuliinin hitaus vaan sen arvaamattomuus

Joskus turhaudun siihen, kun pikainsuliini ei mielestäni vaikuta riittävän nopeasti. Mutta tarkemmin ajatellen insuliinin hitaus ei ole hankalin asia diabeteksen hoidossa. Kaikista pirullisinta on, jos insuliini käyttäytyy arvaamattomasti. Näin on minulle käynyt parin viime kuukauden aikana insuliinipumppua kokeillessani.

Asia on loppujen lopuksi selkeä: jos tiedän tarkalleen milloin insuliini vaikuttaa milläkin teholla, osaan ennakoida myös verensokerini liikeet. Mutta jos insuliini toimii välillä nopeasti ja välillä ei tunnu vaikuttavan lainkaan, on oikean annoksen ottaminen lähes mahdotonta.

 

Alkuperäinen kuva: Peterned. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.



Jokaisella diabeetikolla tulisi olla Tesla

Okei, myönnän nyt hieman ratsastavani otsikolla. Tesla on siis amerikkalainen sähköautomerkki. Mutta tähän heittoon liittyy mielenkiintoinen ajatus autoilun tulevaisuudesta, joka toivottavasti vaikuttaa myös diabeetikoihin.

Luin juuri tuoreimman Diabetes-lehden (5/2016) juttua hypoglykemioista. Aihe on ajaton ja siksi toistuukin aika ajoin sekä … Lue koko juttu

Lue koko juttu




Diabetesrekisterin ei tarvitse olla erillinen tietojärjestelmä

Diabetesliiton tiedote uuden ykköstyyppien toimikunnan perustamisesta summasi kokouksen asiat hyvin. Yksi sanojen asettelu tässä tiedotteessa jäi kuitekin minua häiritsemään. Siinä puhuttiin diabetesrekisteristä näin:

”Valtakunnallisen, erillisen diabetesrekisterin perustamista ei enää pidetty ajankohtaisena, sillä Kansallinen Terveysarkisto (Kanta) tarjoaa jatkossa välineitä diabeteksen hoidon Lue koko juttu

Lue koko juttu