Sokerivammaisen opas

Vinkkejä verensokerin hallintaan, apua diabeteksen omahoitoon.

Kategoria: Diabetesaiheiset tutkimukset

Miksi hoitaisin diabetestani hyvin? (osa 1)

Se vie aikaa, katkaisee keskittymisen (ihan riippumatta siitä mitä on tekemässä), on ärsyttävää näpertelyä hoitovälineiden kanssa ja muutenkin aivan älyttömän vaikeaa.

Jokainen diabeetikko tietää, että diabeteksen omahoito on ylimääräinen riesa elämässä. Miksi ihmeessä siis edes pitäisi pitää huolta verensokerista? Eikö olisi helpompaa antaa sen huidella missä sattuu? Onko omahoidon onnistumisella oikeastaan mitään väliä?

Kyllä, verensokerista huolehtiminen on erittäin tärkeää.

Listaan nyt ison kasan syitä, miksi diabeetikon todellakin kannattaa panostaa omahoitoon ja verensokerin hallinnan opetteluun. Asiaa on sen verran paljon, että jaan listan kahteen blogipostaukseen. Tässä ensimmäisessä osassa tarkastelemme hyvän hoitotasapainon vaikutuksia lyhyellä aikavälillä.

(Lista pohjautuu vahvasti Gary Scheinerin kirjaan Think Like a Pancreas. Suosittelen lukemaan sen, jos lukeminen englanniksi suinkin luonnistuu.)

Hyvän hoitotasapainon välittömät edut:

  1. Olo on virkeä
  2. Levollinen uni
  3. Ei ylimääräistä pullonkaulaa suorituskyvylle urheillessa
  4. Vähemmän tarvetta ylimääräiselle napostelulle
  5. Ajatus kulkee hyvin
  6. Tasainen mieliala
  7. Vähemmän sairaspäiviä
  8. Terve iho ja terveet ikenet
  9. Oma turvallisuus
  10. Säännöllinen kuukautiskierto

1. Olo on virkeä

Sekä korkeat että matalat sokerit tekevät olon väsyneeksi. Virkeimmillään olo on silloin, kun verensokeritaso on mahdollisimman lähellä normaalia. Tämä on ehkä se kaikista konkreettisin ja arkisin etu, minkä hyvä hoitotasapaino tuo.

Ja tämä ei päde pelkästään verensokerin yleiseen tasoon – myös hetkelliset verensokeripiikit ovat huono juttu jaksamisen kannalta. Olet varmasti kokenut sen tunteen, kun verensokeri on kivunnut syömisen jälkeen jonnekin 15 mmol/l tuntumaan ja olo on ollut pari tuntia ihan nuutunut.

2. Levollinen uni

Nukkuminen on paitsi kivaa myös tärkeää hyvän olon ja jaksamisen kannalta.

Mutta uni häiriintyy, jos verensokeri huitelee aivan liian korkealla (heräät armottomaan kusihätään) tai matalalla (heräät täristen ja vapisten hikilammikosta).

Tasainen verensokeri takaa osaltaan tasaiset yöunet.

Lisäksi öisellä sokeritasolla on melkoinen vaikutus HbA1c-tasoon. Onhan kyse kuitenkin noin vuorokauden kolmasosasta.

3. Ei ylimääräistä pullonkaulaa suorituskyvylle urheillessa

Jo aikaisemmin mainitut väsymys ja huonolaatuinen uni voivat sellaisinaan vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn. Mutta korkea verensokeri voi muillakin tavoin romuttaa sen.

Liika sokeri verenkierrossa heikentää punasolujen kykyä kuljettaa happea keuhkoista lihaksiin. Ja nimenomaan riittävä hapensaanti on pullonkaula vauhdille. Korkea verensokeri lisää virtsan eritystä ja kuivattaa elimistöä, jolloin myös kramppeja tulee helpommin.

Toinen haittatekijä on ylimääräisen glukoosin tarttuminen kudoksiin eli glykosylaatio. Se voi haitata esimerkiksi jänteiden ja nivelsiteiden normaalia liikkumista ja voi siten saada olon tuntumaan jäykältä.

4. Vähemmän tarvetta ylimääräiselle napostelulle

Hieman järjenvastaisesti korkeilla sokereilla voi tulla hirveä makean himo. Se johtuu siitä, että verisuonissa vellovasta ylimääräisestä sokerista huolimatta sitä ei ole tarpeeksi siellä missä pitäisi, eli soluissa.

Hypoglykemian aiheuttama pohjaton ruokahalu ja nälkä on helppo ymmärtää. Sen taustalla on yksinkertainen elimistön suojamekanismi – nälän tullessa ihminen toivottavasti syö, ja toivottavasti jotain hiilihydraattipitoista.

Joka tapauksessa nämä ylimääräiset mässäilyt horjuttavat helposti normaalia ruokarytmiä ja vaikeuttavat painonhallintaa. Kun verensokerin saa pidettyä tasaisena, ei ylimääräiselle napostelullekaan ole niin suurta tarvetta tai mielitekoa.

5. Ajatus kulkee hyvin

Vinksallaan olevat sokeriarvot tekevät olon huteraksi, tukkoisaksi ja väsyneeksi. Liian alhainen verensokeri myös estää keskushermostoa toimimasta kunnolla. On siis aika loogista, että normaaleilla sokeriarvoilla järkikin luistaa liukkaimmin.

Näiden biologisten ja neurologisten syiden lisäksi varsinkin hypoglykemia haittaa keskittymistä ihan vain siksi, että silloin on lopetettava se mitä on tekemässä ja käytävä syömässä tai juomassa jotain hiilihydraattipitoista.

6. Tasainen mieliala

Älyn lisäksi aivot ohjaavat mielialojamme. Siispä etätasainen verensokeri voi heijastella myös tunne-elämän puolelle.

Korkea verensokeri voi saada olon ärtyneeksi, kärsimättömäksi ja pessimistiseksi. Hieman samantapaisia oireita on hypoissakin odotettavissa, ainakin tuo ärtymys on tyypillinen matalan verensokerin merkki.

Ei normaali verensokeri tietenkään takaa onnellisuutta, mutta yleisesti ottaen olo on silloin parempi kuin korkeilla tai matalilla sokereilla.

7 . Vähemmän sairastelua

Korkea verensokeri heikentää vastustuskykyä; bakteerit ja virukset saavat ylimääräisestä glukoosista ylenpalttisesti energiaa leviämiseen ja lisääntymiseen. Korkea verensokeri myös hidastaa sairaudesta toipumista ja infektioiden parantumista.

8. Terveempi iho ja terveemmät ikenet

Korkea verensokeri saa elimistön kuivumaan, kun se alkaa poistaa ylimääräistä glukoosia virtsan mukana.

Onko kuiva suu tuttu verensokerin ollessa pilvissä? Se johtuu juuri tästä.

Myös iho voi kuivaa. Kuiva iho kutiaa ja on epämukavan tuntuinen ja halkeamat kirvelevät. Iho on myös elimistön tärkeä suoja bakteereja ja viruksia vastaan, joten terve iho myös parantaa vastustuskykyä.

Ikenet ovat bakteereille otollinen pesimispaikka, ja korkea verensokeri vain ruokkii niitä. Siksi hammashuoltoa ja suun kunnosta huolehtimista pidetään tärkeänä osana diabeteksen hoitoa.

9. Oma turvallisuus

Vakava hypoglykemia voi viedä ihmiseltä toimintakyvyn silmänräpäyksessä. Autolla ajaessa tai isoja koneita käyttäessä se voi aiheuttaa vaaratilanteen itsen lisäksi myös muille. Ja vaikka toimintakyky ei täysin menisikään, heikkenee se enemmän tai vähemmän sitä mukaa kun verensokeri laskee normaalia matalammaksi.

Myös korkea verensokeri on haitaksi vaikkapa autoillessa; tukkoinen ja väsynyt olo ja hidastunut reaktionopeus eivät taatusti paranna liikenneturvallisuutta.

10. Säännöllinen kuukautiskierto

HbA1c-tason kasvun on havaittu lisäävän kuukautisten epäsäännöllisyyttä. Uskoisin että tässäkin asiassa ennalta-arvattavuus on varmasti se parempi vaihtoehto.

 

Postaussarjan toisessa osassa esitelen 7 pitkän aikavälin vaikutusta.

 

Kuva: Quinn Dombrowski. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.



Viisi erilaista hypoglykemiaa

Yhdysvaltalainen diabetesjärjestö ADA pani kesäkuussa 2004 työryhmän pohtimaan, miten hypoglykemia (eli liian matala verensokeritaso) pitäisi oikeastaan määritellä ja miten se tulisi raportoida tieteellisissä tutkimuksissa. Työryhmän pohdinnat julkaistiin Diabetes Care -lehdessä toukokuussa 2005.

Tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että on olemassa viidenlaisia hypoglykemioita. Tämä ei tietenkään tarkoita, että yhdenkään diabeetikon fysiologisesti luonnollinen verensokeritaso voisi esimerkiksi olla tavallista korkeampi. Sen sijaan työryhmän erilaiset määritelmät liittyvät pitkälti oireiden laatuun, havaitsemiseen ja hoitoon.

1. Vakava hypoglykemia tarkoittaa tilannetta, jossa diabeetikko on joko menettänyt tajuntansa tai muutoin tarvinut ulkopuolista apua verensokerin korjaamiseen. Alhaisesta verensokerista johtuvaa tajuttomuustilaa kutsutaan myös insuliinisokiksi.

2. Havaittu oireellinen hypoglykemia on sellainen, jossa sekä tuntemukset että mittaus paljastavat verensokerin liian alhaiseksi (Suomessa < 4,0 mmol/l).

3. Oireeton hypoglykemia ei aiheuta matalan verensokerin tuntemuksia, mutta mitattu arvo on silti alle 4 mmol/l.

4. Mittamaaton (tai vahvistamaton) hypoglykemia tarkoittaa sitä, että diabeetikko on tuntenut matalan verensokerin oireet ja syönyt jotain hiilihydraattipitoista. Verensokeria ei ole kuitenkaan mitattu tuntemusten hetkellä, joten täysin varma asiasta ei voida olla. Voidaan kuitenkin sanoa, että kyseessä on todennäköisesti ollut liian alhainen verensokeritaso.

5. Suhteellinen hypoglykemia ei varsinaisesti tarkoita liian matalaa verensokeritasoa vaan sitä, että oireet alkavat jo normaaleilla tai jopa kohonneilla sokeriarvoilla. Tämä johtuu heikosta hoitotasapainosta*. Normaalit verensokeriarvot ovat siis suhteellisesti matalia verrattuna siihen tasoon, millä verensokeri on pysytellyt pitkään.

 

Normaalilla verensokerialueella on jokseenkin tarkka määritelmä; terveen ihmisen glukoositaso pyrkii pysymään suunnilleen välillä 4 – 6 mmol/l.

Kuitenkin jotkut diabeetikot päätyvät jopa määrittelmään itse oman ”hyporajansa”. Yleensä sillä tarkoitetaan sitä tasoa, jolloin hypotuntemukset alkavat. Jokaisen olisi kuitenkin syytä ymmärtää todellisen hypoglykemian ja hypoglykemian oireiden ero.

Tärkeitä yllä olevassa listassa ovat niiden ääripäät. Vakavat hypoglykemiat ovat tietysti terveyden kannalta vaarallisia. Vaikka verensokerin laskusta selviäisikin, voi tajunnan menetys johtaa loukkaantumiseen kaatuessa tai aiheuttaa vaaratilanteen liikenteessä.

Suhteellinen hypoglykemia on haitallinen hieman toisenlaisella – salakavalalla – tavalla. Jos jokaisen hypo-oireen seurauksena popsii hiilihydraatteja, vaikka verensokeri ei olisi lähelläkään matalaa, jää keskimääräinen verensokeritaso auttamatta sairaalloisen korkeaksi. Ainoa tapa päästä eroon suhteellisesta hypoglykemiasta on totuttaa elimistö alempiin sokeriarvoihin.

 

* Usein diabeetikot saavat hypotuntemuksia myös silloin, kun verensokeri laskee nopeasti kohti hyporajaa. Tämäkin voitaneen laskea suhteelliseksi hypoglykemiaksi, vaikka sitä ei viitatussa artikkelissa mainittukaan.

 

Kuva: Daniel Dionne. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.



Diabeetikko onnistuu hoidossaan niin hyvin kuin hänen uskotaan onnistuvan

Ylen Aamusydämellä-ohjelma haastatteli 9.2. kahta diabeetikkoa. Molemmille tauti oli aiheuttanut jo lisävaivoja: Päivi Lundeniukselle oli tehty munuaisen- ja haimansiirto ja Kauko Tamssilta oli amputoitu jalka.

On tietysti hienoa, että diabetes on esillä mediassa. Mutta kävikö nyt niin, että taas ruokittiin … Lue koko juttu

Lue koko juttu



Kannattaako neuloja käyttää monta kertaa?

Maaliskuisessa blogipostauksessani pohdin, onko insuliinikynän neuloja ja turvallista käyttää monta kertaa. Suositusten mukaanhan neulat tulisi vaihtaa joka pistoskerralla.

Selaamieni tutkimusten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että esimerkiksi infektioriski on hieman liioiteltu. Mikäli diabeetikon hoitotasapaino ei ole täysin retuperällä ja normaali … Lue koko juttu

Lue koko juttu



Voiko lansetteja ja neuloja käyttää monta kertaa?

Verensokerimittauksissa käytettävät lansetit ja insuliinikynien neulat on suunniteltu kertakäyttöisiksi. Kuitenkaan läheskään kaikki diabeetikot eivät vaihda niitä jokaista käyttökertaa varten. Samaa neulaa käytetään tyypillisesti ainakin yhden päivän ajan, ja yksi lansetti saattaa kestää käytössä parhaimmillaan useita kuukausia.

Miksi sitten käyttöohjeista poiketaan … Lue koko juttu

Lue koko juttu