Sokerivammaisen opas

Vinkkejä verensokerin hallintaan, apua diabeteksen omahoitoon.

Kategoria: Diabeteksen hoidon tulevaisuus

Jokaisella diabeetikolla tulisi olla Tesla

Okei, myönnän nyt hieman ratsastavani otsikolla. Tesla on siis amerikkalainen sähköautomerkki. Mutta tähän heittoon liittyy mielenkiintoinen ajatus autoilun tulevaisuudesta, joka toivottavasti vaikuttaa myös diabeetikoihin.

Luin juuri tuoreimman Diabetes-lehden (5/2016) juttua hypoglykemioista. Aihe on ajaton ja siksi toistuukin aika ajoin sekä Diabetes-lehdessä että muissa diabetesaiheisissa julkaisuissa.

Kun puhutaan matalan verensokerin haitoista, nousee esille aina autoilu: jos diabeetikon verensokeri laskee ajaessa, voi koordinaatio- ja reaktiokyky heikentyä ja liikenneonnettomuuden vaara sen myötä kasvaa. Vakava ja tajunnan vielä hypo on tietysti erityisen vaarallinen.

Tesla on ollut otsikoissa esimerkiksi siksi, että se on yksi ensimmäisistä autoista, joka ainakin periaatteessa osaa ajaa itse itseään.

Kyse ei ole pelkästä vakionopeudensäätimestä. Auto tosiaan osaa liikkua teillä gps-navigaation ja muiden antureiden ja tutkien avulla. Se osaa ottaa huomioon myös muun liikenteen.

Tietysti lain mukaan kuski on edelleen itse vastuussa ajosta, ja kädet täytyisi pitää ratissa. Virallisesta Tesla ei myöskään ole itseohjautuva auto, vaan sisältää edistyksellisiä kuljettajaa avustavia järjestelmiä.

On kuitenkin aika selvää, mihin suuntaan autoilu on menossa. Tulevaisuudessa koneet avustavat kuskeja entistä enemmän. Voi jopa olla, että ihmiskuskit korvataan lopulta kokonaan.

Autopilotti ei ole koskaan kännissä. Sitä ei haittaa pimeys, sankka lumipyry, vastaantulevien autojen valot ja se jopa ”näkee” rakennusten kulmien taakse erilaisten antureiden ja tutkien avulla. Automaattiohjaus, teknologia ja keinoäly pystyvät tekemään asioita, joihin ihmisen aistit tai reaktionopeus eivät riitä.

Tulevaisuudessa itseohjautuvilla autoilla on hyvät saumat parantaa liikenneturvallisuutta, koska ne voivat estää monia inhimillisistä virheistä johtuvat vaaratilanteet.

Automaattiohjaus on valppaana, vaikka kuski nukahtaisi rattiin. Se tunnistaa jo kaukaa ja myös pimeästä, jos tiellä on esteitä. Automaattiohjattu auto ei suistu ojaan, jos kuski saa sairaskohtauksen.

Huomasitte varmaan, mitä ajan takaa.

Diabeetikoiden ajo-oikeudessa saattaa olla rajoituksia, jos on syytä pelätä, että verensokerin vaihtelut vaarantavat liikenneturvallisuuden. Tulevaisuudessa nämä pelot ja rajoitukset ovat tarpeettomia, kun autopilotti hyppää ohjaksiin, jos kuskin toimintakyky mistä tahansa syystä heikkenee.

 

Kuva: mompl. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.



Diabetesrekisterin ei tarvitse olla erillinen tietojärjestelmä

Diabetesliiton tiedote uuden ykköstyyppien toimikunnan perustamisesta summasi kokouksen asiat hyvin. Yksi sanojen asettelu tässä tiedotteessa jäi kuitekin minua häiritsemään. Siinä puhuttiin diabetesrekisteristä näin:

”Valtakunnallisen, erillisen diabetesrekisterin perustamista ei enää pidetty ajankohtaisena, sillä Kansallinen Terveysarkisto (Kanta) tarjoaa jatkossa välineitä diabeteksen hoidon laadun seurantaan.”

Diabetesrekisteristä on puhuttu paljon viime aikoina. Sen tarkoitus on mm. koota yhteen tietoja diabeetikoiden hoidon onnistumisesta. Nykyään data on pirstoutuneena useisiin eri järjestelmiin, eivätkä ne osaa vaihtaa tietoja keskenään.

Diabetesrekisteriä on pidettyä tärkeänä järjestelmänä, ja siksi tuo lainauksen sanamuodot särähtävät hieman korvaani.

Diabetesrekisteri ei suinkaan ole tarpeeton, mutta on toki totta, että erillistä tietojärjestelmää ei tarvita. Jos ongelmana on usean eri tietojärjestelmän kaaos, ei vielä yhden tietojärjestelmän kasaus kuulosta hirveän järkevältä.

Diabetesrekisterin perimmäinen ajatus on tarjota tietoa, ei tietojärjestelmää.

Tähän tavoitteeseen päästään päivittämällä olemassaolevat järjestelmät sellaisiksi, että data voi liikkua niiden välillä. Avoin data ja avoimet rajapinnat ovat nykypäivää ja tulevaisuutta.

Tällaisella usean itsenäisen järjestelmän (verkkopalvelun) verkostolla on yksi erityisen suuri etu: se ei pakota kaikkia käyttämään samaa systeemiä.

Eri käyttäjäryhmillä – diabeetikot, lääkärit jne. – on erilaiset tarpeet ja käyttötottumukset. Joku diabeetikko haluaa esimerkiksi keskittyä seuraamaan liikunnan vaikutuksia veresokeriin, toista kiinnostaa enemmän työmatkojen ja -stressin tuomat poikkeukset normiarkeen. Lääkäri haluaa seurata verensokerin lisäksi myös verenpainetta ja rasva-arvoja.

Yksi käyttöliittymä ei vastaan kaikkien tarpeisiin kerralla. Siksi on tärkeää, että on olemassa eri asioihin keskittyneitä palveluita. Diabeetikko voi tutkia omia arvojaan hyväksi havaitsemastaan palvelusta, lääkäri taas lääkäreille suunnitellusta palvelusta. Riittää, että tietosisältö näissä on samaa ja että tieto kulkee järjestelmien välillä automaattisesti, tai että tiedon jakaminen on tehty riittävän helpoksi.

Diabetesrekisteri on vähän kuin Terminator-elokuvien Skynet: kaikki luulevat aluksi, että se on yksittäinen tietojärjestelmä (tai tietokoneverkko), mutta kolmannen Terminator-elokuvan lopussa paljastuu, että kyse onkin laajemmasta verkostosta kuin aluksi luultiin.

Kuva: Michael Coghlan. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.

 



Tekoäly tekee diabeteslääkäritkin työttömiksi

Talouselämä-lehti julkaisi 2.5. artikkelin, jossa arveltiiin tekoälyn syrjättävän ennen pitkää ihmisen monessa työtehtävässä. Yhtenä kohtana leikkauslistalla olisivat mm. lääkärien tekemät diagnoosit:

”Pitkään on jo ymmärretty, että teknologia poistaa rutiininomaiset matalan taitotason työt. Liukuhihnat ja varastot ovat jo automatisoituneet, autot

Lue koko juttu

Lue koko juttu