Sensori on insuliinipumppua tärkeämpi apuväline diabeteksen omahoidossa

Tšekkiläinen tutkimus kertoo, että tyypin 1 diabeetikoille on enemmän hyötyä glukoosisensorista kuin insuliinipumpusta. Tutkimus on julkaistu viime vuonna, ja sen ovat tehneet joukko tutkijoita prahalaisesta Kaarlen yliopistosta.

Tutkittavana oli yhteensä 65 tyypin 1 diabeetikkoa. He olivat iältään 24-44-vuotiaita, sairastaneet diabetesta keskimäärin 15 vuotta ja heidän hoitotasapainonsa HbA1c:llä mitattuna vaihteli välillä 57-78 mmol/mol (eli n. 7,4-9,2 %). Vähän yli puolet joukosta oli miehiä. Kaikki tutkittavat olivat joko normaalipainoisia tai lievästi ylipainoisia.

Tutkittavat jaettiin neljään ryhmään insuliinin annosteluvälineen ja verensokerin seurantatavan perusteella:

  • monipistoshoitoiset ilman sensoria
  • pumppuhoitoiset ilman sensoria
  • glukoosisensorin käyttäjät (insuliinin annostelutavasta riippumatta)

Tutkimuksen alussa koko joukolle asennettin Medtronic iPro2 -sokkosensori. Tämän avulla selvitettiin tutkittavien verensokerin ja sen vaihtelun lähtötaso. Sokkosensoria käytettiin myös varsinaisen tutkimuksen aikana kolmen kuukauden välein niillä, jotka eivät muuta sensoria käyttäneet.

Ennen tutkimusjaksoa diabeetikot kävivät läpi nelipäiväisen koulutuksen, jossa kerrattiin omahoidon perusperiaatteita sekä opetettiin insuliinipumpun sekä sensoreiden käyttöä.

Tutkimus kesti tasan vuoden. Sinä aikana tutkittavat kävivät lääkärin vastaanotolla seitsemän kertaa: heti tutkimuksen alussa, siitä kaksi viikkoa eteenpäin, sitten kolmen, kuuden ja yhdeksän kuukauden jälkeen aloituksesta ja vielä kerran tutkimuksen päättyessä. Tutkimuksen suoritti onnistuneesti loppuun 62 henkilöä.

Tutkimuksen suoritti loppuun 62 diabeetikkoa. Alkuperäisestä joukosta kaksi diabeetikkoa jättäytyi pois henkilökohtaisista syistä ja yksi suljettiin ulos, koska hän ei ollut noudattanut saamiaan ohjeita kunnolla.

Kun vuoden kestänyt tutkimusjakso oli saatu päätökseen, tarkasteltiin eri hoitomuotoryhmien verensokerin hallinnan kehittymistä. Pääpaino oli pitkäaikaissokeri HbA1c:n, verensokerin vaihteluvälin ja hypoglykemiatapausten tarkastelussa.

Tulokset osoittavat sensorin selkeän hyödyn

Sensoria käyttäneiden diabeetikoiden hoitotasapaino parani merkittävästi tutkimusvuoden aikana. Sillä ei niinkään ollut merkitystä, oliko käytössä monipistoshoito vai insuliinipumppu.

Jokaisessa ryhmässä HbA1c-arvo aleni jonkin verran tutkmuksen alussa, mutta vain sensoriryhmän kohdalla se jatkoi laskua koko vuoden ajan. Sensoriryhmä onnistui alentamaan hobistaan lähes 10 mmol/mol (eli noin prosenttiyksikön).

Toinen merkittävä havainto tutkimuksessa on se, että sensoroinnin hyödyt tulevat kunnolla esiin vasta sitten, kun sensorointia on jatkettu riittävän kauan. Tässä tutkimuksessa tilastollisesti merkittävä ero alkoi näkyä vasta yhdeksän kuukauden jälkeen.

Pitkäaikaissokerin lisäksi parannuksia havaittiin myös päivittäisten verensokeriarvojen madaltumisena ja verensokerin vaihteluvälin kaventumisena. Toisin sanoen diabeetikoiden verensokeri oli sensoroinnin ansiosta astetta lähempänä normaaliarvoja, ja ns. vuoristorataa oli vähemmän.

Pohdintaa

Tämä oli tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa sensoroinnin vaikutuksia verensokeritasapainoon tarkasteltiin nimenomaan pitkällä aikavälillä.

Tutkimus ei ollut täysin satunnaistettu vertailukoe, joten on periaatteessa mahdollista, että myös muut asiat kuin sensorin käyttäminen tai sen puuttuminen vaikuttivat lopputuloksiin. Tulosten perusteella on kuitenkin selkeää, että asiaa olisi syytä tutkia enemmän.

Mutta jopa ihan näin maalaisjärjellä ajatellen verensokerin jatkuvasta tarkkailusta on diabeetikoille suurta hyötyä. Tässä ovat monien diabeetikoiden omat nettipalstoilla kerrotut kokemukset linjassa tutkimuksen tulosten kanssa.

Mielenkiintoista on myös se, että oman käsitykseni mukaan kehnon hoitotasapainon korjaamiseksi diabeetikoille tarjotaan useammin insuliinipumppua kuin sensoria. Mutta kuten tässä esitelty tutkimus osoittaa, voi monipistoshoidolla päästä yhtä hyvään tai jopa parempaan tasapainoon kuin pumpulla. Oleellista näyttäisi olevan, että käytössä on jonkinlainen jatkuvatoiminen verensokeria mittaava laite – oli se sitten Dexcomin tai Medtronicin sensori tai vaikka FreeStyle Libre.

 

Jaa tämä teksti
Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Share on Google+0Pin on Pinterest0Email this to someone

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*