Se vie aikaa, katkaisee keskittymisen (ihan riippumatta siitä mitä on tekemässä), on ärsyttävää näpertelyä hoitovälineiden kanssa ja muutenkin aivan älyttömän vaikeaa.

Jokainen diabeetikko tietää, että diabeteksen omahoito on ylimääräinen riesa elämässä. Miksi ihmeessä siis edes pitäisi pitää huolta verensokerista? Eikö olisi helpompaa antaa sen huidella missä sattuu? Onko omahoidon onnistumisella oikeastaan mitään väliä?

Kyllä, verensokerista huolehtiminen on erittäin tärkeää.

Listaan nyt ison kasan syitä, miksi diabeetikon todellakin kannattaa panostaa omahoitoon ja verensokerin hallinnan opetteluun. Asiaa on sen verran paljon, että jaan listan kahteen blogipostaukseen. Tässä ensimmäisessä osassa tarkastelemme hyvän hoitotasapainon vaikutuksia lyhyellä aikavälillä.

(Lista pohjautuu vahvasti Gary Scheinerin kirjaan Think Like a Pancreas. Suosittelen lukemaan sen, jos lukeminen englanniksi suinkin luonnistuu.)

Hyvän hoitotasapainon välittömät edut:

  1. Olo on virkeä
  2. Levollinen uni
  3. Ei ylimääräistä pullonkaulaa suorituskyvylle urheillessa
  4. Vähemmän tarvetta ylimääräiselle napostelulle
  5. Ajatus kulkee hyvin
  6. Tasainen mieliala
  7. Vähemmän sairaspäiviä
  8. Terve iho ja terveet ikenet
  9. Oma turvallisuus
  10. Säännöllinen kuukautiskierto

1. Olo on virkeä

Sekä korkeat että matalat sokerit tekevät olon väsyneeksi. Virkeimmillään olo on silloin, kun verensokeritaso on mahdollisimman lähellä normaalia. Tämä on ehkä se kaikista konkreettisin ja arkisin etu, minkä hyvä hoitotasapaino tuo.

Ja tämä ei päde pelkästään verensokerin yleiseen tasoon – myös hetkelliset verensokeripiikit ovat huono juttu jaksamisen kannalta. Olet varmasti kokenut sen tunteen, kun verensokeri on kivunnut syömisen jälkeen jonnekin 15 mmol/l tuntumaan ja olo on ollut pari tuntia ihan nuutunut.

2. Levollinen uni

Nukkuminen on paitsi kivaa myös tärkeää hyvän olon ja jaksamisen kannalta.

Mutta uni häiriintyy, jos verensokeri huitelee aivan liian korkealla (heräät armottomaan kusihätään) tai matalalla (heräät täristen ja vapisten hikilammikosta).

Tasainen verensokeri takaa osaltaan tasaiset yöunet.

Lisäksi öisellä sokeritasolla on melkoinen vaikutus HbA1c-tasoon. Onhan kyse kuitenkin noin vuorokauden kolmasosasta.

3. Ei ylimääräistä pullonkaulaa suorituskyvylle urheillessa

Jo aikaisemmin mainitut väsymys ja huonolaatuinen uni voivat sellaisinaan vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn. Mutta korkea verensokeri voi muillakin tavoin romuttaa sen.

Liika sokeri verenkierrossa heikentää punasolujen kykyä kuljettaa happea keuhkoista lihaksiin. Ja nimenomaan riittävä hapensaanti on pullonkaula vauhdille. Korkea verensokeri lisää virtsan eritystä ja kuivattaa elimistöä, jolloin myös kramppeja tulee helpommin.

Toinen haittatekijä on ylimääräisen glukoosin tarttuminen kudoksiin eli glykosylaatio. Se voi haitata esimerkiksi jänteiden ja nivelsiteiden normaalia liikkumista ja voi siten saada olon tuntumaan jäykältä.

4. Vähemmän tarvetta ylimääräiselle napostelulle

Hieman järjenvastaisesti korkeilla sokereilla voi tulla hirveä makean himo. Se johtuu siitä, että verisuonissa vellovasta ylimääräisestä sokerista huolimatta sitä ei ole tarpeeksi siellä missä pitäisi, eli soluissa.

Hypoglykemian aiheuttama pohjaton ruokahalu ja nälkä on helppo ymmärtää. Sen taustalla on yksinkertainen elimistön suojamekanismi – nälän tullessa ihminen toivottavasti syö, ja toivottavasti jotain hiilihydraattipitoista.

Joka tapauksessa nämä ylimääräiset mässäilyt horjuttavat helposti normaalia ruokarytmiä ja vaikeuttavat painonhallintaa. Kun verensokerin saa pidettyä tasaisena, ei ylimääräiselle napostelullekaan ole niin suurta tarvetta tai mielitekoa.

5. Ajatus kulkee hyvin

Vinksallaan olevat sokeriarvot tekevät olon huteraksi, tukkoisaksi ja väsyneeksi. Liian alhainen verensokeri myös estää keskushermostoa toimimasta kunnolla. On siis aika loogista, että normaaleilla sokeriarvoilla järkikin luistaa liukkaimmin.

Näiden biologisten ja neurologisten syiden lisäksi varsinkin hypoglykemia haittaa keskittymistä ihan vain siksi, että silloin on lopetettava se mitä on tekemässä ja käytävä syömässä tai juomassa jotain hiilihydraattipitoista.

6. Tasainen mieliala

Älyn lisäksi aivot ohjaavat mielialojamme. Siispä etätasainen verensokeri voi heijastella myös tunne-elämän puolelle.

Korkea verensokeri voi saada olon ärtyneeksi, kärsimättömäksi ja pessimistiseksi. Hieman samantapaisia oireita on hypoissakin odotettavissa, ainakin tuo ärtymys on tyypillinen matalan verensokerin merkki.

Ei normaali verensokeri tietenkään takaa onnellisuutta, mutta yleisesti ottaen olo on silloin parempi kuin korkeilla tai matalilla sokereilla.

7 . Vähemmän sairastelua

Korkea verensokeri heikentää vastustuskykyä; bakteerit ja virukset saavat ylimääräisestä glukoosista ylenpalttisesti energiaa leviämiseen ja lisääntymiseen. Korkea verensokeri myös hidastaa sairaudesta toipumista ja infektioiden parantumista.

8. Terveempi iho ja terveemmät ikenet

Korkea verensokeri saa elimistön kuivumaan, kun se alkaa poistaa ylimääräistä glukoosia virtsan mukana.

Onko kuiva suu tuttu verensokerin ollessa pilvissä? Se johtuu juuri tästä.

Myös iho voi kuivaa. Kuiva iho kutiaa ja on epämukavan tuntuinen ja halkeamat kirvelevät. Iho on myös elimistön tärkeä suoja bakteereja ja viruksia vastaan, joten terve iho myös parantaa vastustuskykyä.

Ikenet ovat bakteereille otollinen pesimispaikka, ja korkea verensokeri vain ruokkii niitä. Siksi hammashuoltoa ja suun kunnosta huolehtimista pidetään tärkeänä osana diabeteksen hoitoa.

9. Oma turvallisuus

Vakava hypoglykemia voi viedä ihmiseltä toimintakyvyn silmänräpäyksessä. Autolla ajaessa tai isoja koneita käyttäessä se voi aiheuttaa vaaratilanteen itsen lisäksi myös muille. Ja vaikka toimintakyky ei täysin menisikään, heikkenee se enemmän tai vähemmän sitä mukaa kun verensokeri laskee normaalia matalammaksi.

Myös korkea verensokeri on haitaksi vaikkapa autoillessa; tukkoinen ja väsynyt olo ja hidastunut reaktionopeus eivät taatusti paranna liikenneturvallisuutta.

10. Säännöllinen kuukautiskierto

HbA1c-tason kasvun on havaittu lisäävän kuukautisten epäsäännöllisyyttä. Uskoisin että tässäkin asiassa ennalta-arvattavuus on varmasti se parempi vaihtoehto.

 

Postaussarjan toisessa osassa esitelen 7 pitkän aikavälin vaikutusta.

 

Kuva: Quinn Dombrowski. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.