Mika Haulo
Sunday 17.01.2016

Kolme verensokeri-ilmiöitä, jotka diabeetikon pitää tuntea

1. Aamunkoittoilmiö

Mikä aamunkoittoilmiö on ja mistä se johtuu?

Aamunkoittoilmiö tarkoittaa sitä, että diabeetikon verensokeri pyrkii aamun ja aamyön aikana kohoamaan, vaikka se yön aikana olisi tasainen ja sopivalla tasolla.

Aamunkoittoilmiön taustalla on täysin normaali elimistön hormonitoiminta. Elimistö erittää yön aikana kasvuhormonia ja kortisolia, jotka molemmat ovat insuliinin vastavaikuttajahormoneja. Kun elimistössä ei ole tarpeeksi insuliinia, kiihtyy maksan sokerintuotanto ja verensokeri nousee .

Kortisolin ja kasvuhormonin eritystä tahdittaa ihmisen sisäinen kello, eikä niiden virtaamiseen vaikuta suoranaisesti esimerkiksi nukkumaanmenoaika. Toisaalta tietokoneiden ja mobiililaitteiden käytön tai television katselun myöhään illalla on arveltu häiritsevän tätä biologista rytmiä ja sotkevan elimistön kehittymiselle tärkeiden hormonien eritystä.

Aamunkoittoilmiö ei johdu siitä, että verensokeri olisi yöllä laskenut liian alas ja sen jälkeen pompannut takaisin ylös. Se ilmiö on nimeltään Chronic Somoguy Rebound, jonka esittelen myöhemmin tässä postauksessa.

Miten aamunkoittoilmiön aiheuttaman verensokerin nousun voi estää?

Jos käytät insuliinipumppua, voit säätää yönaikaista basaalia todennäköisesti erittäin tarkasti. Nosta basaalia aamuyöllä esimerkiksi kello ̣4 – 5 alkaen vähän kerrallaan, ja seuraa miten aamuverensokeri muuttuu. Tarkemman kellonajan löydät parhaiten kokeilemalla tai käyttämällä glukoosisensoria. Jos käytettävissäsi ei ole sensoria, voit herätä silloin tällöin aamuöisin mittaamaan verensokeria (ei se ehkä kivaa ole, mutta välillä täytyy uhrautua).

Monipistoshoidossa asia on hivenen hankalampi. Jos perusinsuliiniannos on muutoin kohdallaan, ei sitä ehkä ole varaa nostaa, tai vaarana on verensokerin lasku yön aikana liian alas.

Yksi vaihtoehto on pelata ajoituksella ja pistää perusinsuliini tavallista aikaisemmin tai myöhemmin. Perusinsuliinien vaikutusprofiili ei ole täysin tasainen (vaikka niitä usein tasaisina mainostetaankin), joten hyvällä tuurilla vaikutushuiput osuvat öisen verensokerin kannalta sopivaan kohtaan.

Oma unirytmi voi myös joko helpottaa tai vaikeuttaa aamunkoittoilmiön selättämistä. Verensokerin nousu alkaa aikaisin aamulla, joten aamu-unisilla se ehtii jatkua aamuvirkkuja pidempään; heti heräämisen jälkeen voi ensiavuksi ottaa yksikön tai pari pikainsuliinia. Mutta mitä kauemmin ja mitä jyrkemmin verensokeri on ehtinyt nousta, sitä enemmän herätessä on korjaamisen tarvetta.

2. Get up -ilmiö

Mikä get up -ilmiö on ja mistä se johtuu?

Get up -ilmiö muistuttaa suuresti aamunkoittoilmiötä. Usein ne sekoitetaankin keskenään; get up -ilmiö on huomattavasti vähemmän tunnettu.

Varsinainen ero aamunkoittoilmiöön on se, että verensokerin nousu ei ala tiettynä kellonaikana, vaan alkaa siitä kun diabeetikko herää. Toisaalta herääminenkään ei välttämättä vielä laukaise get up -ilmiötä vaan vasta se, kun diabeetikko nousee sängystä jalkeille.

Marraskuussa 2008 Diabetes Care -lehdessä julkaistu artikkeli tutki verensokerin nousua aamuisin, ja havaitse get up -ilmiön nostavan verensokeria aamunkoittoilmiötä enemmän. Tämän olen itsekin huomannut – aamunkoittoilmiö on minulla ollut monipistoshoidollakin maltillinen, mutta jalkeille nousu sysää sokerit helposti ikävään nousuun.

Miten get up -ilmiön aiheuttaman verensokerin nousun voi estää?

Riippumatta siitä, käytätkö insuliinipumppua vai -kyniä, on kätevin tapa ottaa heti herättyä pieni insuliiniannos. Se voi olla esimerkiksi 1 – 2 ky; etsi omaan insuliiniherkkyyteesi sopiva määrä varovasti kokeilemalla.

Kannattaa muistaa, että jyrkkä verensokerin nousu ja aamupala ovat ikävä yhdistelmä aamupalan jälkeiselle verensokerille. Jos vain mahdollista, älä ryntää heti silmät avattuasi aamiaispöytään. Ota herättyäsi ylimääräinen pikainsuliiniannos tai pistä ainakin normaali aamupalalle tuleva insuliini riittävän ajoissa, ehkä jopa puoli tuntia ennen syömistä.

Ehdit käydä mainiosti vaikka suihkussa. Muista kuitenkin, että joskus verensokerin käyttäytyminen voi poiketa normaalista ilman ennakkovaroitusta. Huonolla tuurilla hypo iskee juuri kun olet saanut shampoon hierottua päähän. Ei se nyt ehkä todennäköistä ole, mutta kannattaa ottaa joka tapauksessa asia huomioon.

3. Reaktiivinen verensokeri nousu eli Somoguy-ilmiö

Mikä reaktiivinen verensokerin nousu on ja mistä se johtuu?

Kun verensokeri uhkaa laskea vaarallisen alas, on elimistön turvareaktio nostaa verensokeri ylemmäs purkamalla maksan glukoosivarastoja. Terveessä elimistössä tämä tapahtuu hienovaraisesti: verensokeri ei yleensä edes kyykkää niin pahasti että suurta korjausliikettä tarvittaisiin.

Varsinkin insuliinihoitoisilla diabeetikoilla tilanne on hieman mutkikkaampi. Keinotekoisesti annostellun insuliinin kanssa ei toistaiseksi päästä samanlaiseen tarkkuuteen ja joustavuuteen mihin haiman oma insuliini pystyy. Siksi ylilyönnit insuliinin annostelun kanssa ovat täysin inhimillisiä virheitä.

Jos verensokerin lasku on raju, täytyy elimistön vastata uhkaavaan tilanteeseen rajulla tavalla. Se erittää glukagonia, adrenaliinia ja kortisolia tilanteen korjaamiseksi. Glukagoni saa maksan vapauttamaan glukoosia verenkiertoo nopeasti, ja stressihormonit aiheuttavat insuliiniresistenssin useiksi tunneiksi. Verensokeri nousee nopeasti ja paljon.

Miten reaktiivisen verensokerin nousun voi estää?

Paras tapa on tietysti välttää sen aiheuttajaa eli liian matalaa verensokeria. Pyri säätämään perusinsuliinitasot kohdilleen ja vältä äkkipikaista bolustamista (niin voi käydä jos hermostut mitatessasi korkean verensokerin ja suutuspäissäsi otat enemmän insuliinia kuin olisi tarpeellista).

Jos verensokeri kuitenkin pääsee laskemaan niin alas, että kroppa tekee korjausliikkeen, täytyy verensokerin nousua korjata tai hillitä pikainsuliinilla. Pitkään jatkuvan insuliiniresistenssin takia voi olla hyödyllistä nostaa myös basaalia. Insuliinipumpulla tilapäinen basaalin nosto onnistuu helposti. Monipistoshoidossa voi olla vaivattomampaa vain korjailla pikainsuliinilla.

Reaktiivista verensokerin nousua korjatessa on syytä olla varovainen. Raju verensokerin nousu voi vaatia paljon insuliinia. Raja riittävän suuren ja liian suuren korjausannoksen välillä on kuitenkin hento. Varo siis korjaamasta liikaa, sillä verensokeri on helppo sysätä vuoristorataan eli toistuviin nousuihin ja laskuihin. Mitä enemmän yhtä aikaa verensokeriin vaikuttavia tekijöitä on – reaktiivinen nousu, korjausinsuliini, kohotettu basaali, ruoka – sitä vaikeampi on pysyä kärryillä onko insuliinia vaikuttamassa sopivasti, liikaa vai liian vähän.

 

Kuva: FutUndBeidl. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.