Mika Haulo
Wednesday 18.02.2015

Sokeritautisten termeistä kiistely on turhaa mutinaa

Uusimman (1/2015) Diabetes-lehden pääkirjoituksessa Tarja Sampo pohtii diabetekseen ja diabeetikoihin liittyviä kieliasuja.

Ennen wanhaan puhuttiin sokeritaudista. Nykyään sitä sanaa käyttäviä katsotaan hieman kieroon, ihan kuin huulilta olisi päässyt rivoinkin kirosana.

Hiljattain on siis käyty keskustelua siitä, pitäisikö puhua diabeetikoista vai diabetesta sairastavista henkilöistä. Uhkakuvia maalailevien mukaan diabeetikko-sanaa käyttämällä ihminen leimautuisi vain sairaudensa ehdoilla eläväksi, ja siksi olisi parempi sanoa ”diabetesta sairastava”.

No johan nyt on. Taitaa sokerivammaisilla olla omahoito hyvällä mallilla, kun energiaa riittää tällaiseen hiustenhalkomiseen.

Kuten Tarja Sampo pääkirjoituksessaan totesi, puoltaa diabeetikko-sanan käyttöä erityisesti sen yksinkertainen ja lyhyt kirjoitusasu. Ei ole mitään järkeä käyttää kankeampaa ilmaisua.

”Diabetesta sairastava henkilö” on kammottava sanakyhäelmä. Sen suosiminen kielii lähinnä diabeetikon heikosta itsetunnosta tai siitä, että hän ei ole vielä täysin sinut sairautensa kanssa.

Itse olen diabeetikon lisäksi insinööri. Pitäisikö minun siis alkaa kutsua itsenäni insinööritutkinnon suorittaneeksi henkilöksi? Tai koska olen myös pyöräilijä ja yrittäjä, pitäisi varmaankin käyttää ilmaisuja ”ketjulla varustettua velosipediä ajoittain utilisoiva kansalainen” ja ”itsenäisesti toimiva talous-, ajanhallinta- ja työyksikkö”.

Jotta kukaan ei vahingossakaan erehtyisi luulemaan, että kuljen jatkuvasti spandexeissa ja teen töitä kellon ympäri veroja kiertäen.

 

Kuva: Adam Arrayo. Käytetty Creative Commons -lisenssillä.