1. Et tiedä, missä arvoissa verensokerin kuuluisi olla

Terve elimistö on tavattoman tarkka verensokerista eikä juurikaan viivyttele, jos se alkaa nousta tai laskea. Hormonihanat avautuvat ja sulkeutuvat siten, että verensokeripitoisuus asettuu ripeästi optimaaliselle tasolle 4 – 6 mmol/l välimaastoon.
Syömisen jälkeen terveenkin verensokeri nousee hetkeksi, mutta harvoin ylittää kahdeksaa millimoolia litrassa. Verensokerin kohouma onkin poikkeus normaalista, eikä kumpareesta sinänsä ole mitään hyötyä.
Diabeetikoille annetaan aika paljon löysemmät tavoitteet. Se johtuu tietenkin siitä, ettei ulkoisesti annosteltu insuliini toimi läheskään yhtä hyvin kuin haiman erittämä. Osasyynä tälle lepsuilulle on myös lääkärien ja hoitajien viljelemä – ja toisinaan vähän liioiteltu – hypoglykemian pelko.
Verensokerin pitäminen normaalialueella on kyllä vaikeaa, mutta jos et tietoisesti pyri siihen, jää hobiksesikin normaalia korkeammalle.

2. Keksit tekosyitä sille, miksi korkea verensokeri on ihan ok

Perusteletko ikäviä lukemia mittarissasi jotenkin tähän tapaan:

”Sokerit oli viistoista mutta mutta mähän söin just paljon karkkia.”

”Koko illan oli verensokeri korkeella mutta mitä sitten?! Mä olin juhlimassa enkä todellakaan ala sillon korjailemaan tai jotain.”

Jos tuntuu tutulta, suosittelen pikaista asenteen korjaamista. Oli syy mikä tahansa, se ei tee korkeasta verensokerista millään tavalla hyvää asiaa.
Tietysti diabeetikkokin saa juhlia ja syödä herkkuja jos mieli tekee. Ja muutenkin tulee tilanteita, jolloin voimat tai taidot eivät riitä pitämään verensokeria hyvällä tasolla. Sellaista sattuu kenelle tahansa, eikä sitä tarvi hävetä. Mutta jos joku nyt alkaa keksimään tekosyitä miksi korkea verensokeri ei olisikaan huono asia, ansaitsee hän mielestäni henkisen löylytyksen.
Verensokeri voi kyllä lähteä lapasesta hetkeksi ilman että sillä olisi pidemmällä aikavälillä mitään merkitystä. Siksi yksittäisen juhlaillan lukemista ei tarvi stressata, vaikka ne rumia olisivatkin. Siis jos kyse tosiaan on harvoin tapahtuvasta lipsahduksesta. Mutta kun niin ei valitettavasti aina ole.

Viime viikolla oli serkun synttärit. Ensi viikolla firman pikkujoulut. Sitten tuleekin uusivuosi. Kas kummaa, ja loppiaiseen asti on välipäivät vapaana joten on hyvä hieman bilettää. Kaverin varpajaisia saa odottaa päivänä minä hyvänsä. Ja rankan työviikon loppumista on ihan mukava juhlistaa. Ihan joka viikko.

Pienistä puroista kertyy vähän isompi puro. Ja isoista puroista verisuonia moukaroiva tukkikoski. Yksittäinen verensokerin kohouma ei olekaan enää yksittäinen, vaan niitä tulee jatkuvasti.
Sitäkään ei pidä unohtaa, että vaikka yrittäisikin pitää verensokerin hyvänä koko ajan, lipsahduksia sattuu. Niille on hyvä jättää hieman tilaa.

3. Pelkäät oikeaa verensokeritasoa

Kukapa meistä ei olisi kokenut kunnon tärinähypoa. Jos koet toistuvia hypoja ja oireet ovat voimakkaat, saatat pelätä niitä niin paljon, että pidät verensokerisi varmuuden vuoksi korkella. Pelkosi on sinänsä ihan aiheellinen. Voihan oikein matalalle painuva verensokeri aiheuttaa ties minkälaisen vaaratilanteen.

Tässä on kuitenkin ikävä varjopuoli: jos verensokerisi on jatkuvasti koholla, tulevat myös matalan oireet tavallista herkemmin. Ja sitä ei varmaankaan tarvi tarkemmin selittää, että korkea verensokeri on elimistölle pidemmän päälle haitallista.

4. Verensokerisi on yöllä korkealla

Nukkuminen haukkaa ison osan vuorokaudesta. Silloin ei verensokerin jatkuva tarkkailu onnistu, ellei sitten halua pilata yöuniaan jatkuvilla herätyksillä. Levon kannalta on kuitenkin parasta, jos saa nukuttua katkotta aamuun asti.

Korkea verensokeri tekee hallaa nimenomaan silloin, kun se jatkuu pitkään. Itse olen ottanut ohjenuoraksi ns. neljän tunnin säännön. En väitä, että juuri tällä ajalla olisi jotain tietellistä pohjaa, mutta omiin kokemuksiini nojaten väitän sen toimivan. Sääntö kuuluu siis näin:

Jos poikkeamat verensokerissa kestävät korkeintaan neljä tuntia, on vaikutus hobikseen vähäinen.

Huonotkin yöunet kestävät vähintään tuon neljä tuntia. Muuten kyse on oikeastaan vain surkeista torkuista. Siksi yöajan verensokeritaso vaikuttaa paljon siihen, mitä HbA1c tulee olemaan; jos verensokeri on yöllä pilvissä, on sitä vaikea kompensoida päiväsaikaan.

Ja koska nukkuessa ei syödä, ei niitä hetkellisiä verensokeria kohoamisiakaan sen takia tapahdu. Jos onnistut pelaamaan insuliinikorttisi illalla ja yöllä siten, että 1) verensokerisi pysyy yön lähes muuttumattomana ja 2) verensokeritaso on mielellään lähellä normaalin alarajaa, olet jo pitkällä hyvän hobiksen tavoittelussa.

5. Yrityksistä huolimatta verensokerisi ei pysy kurissa

Diabetes ei ole aina reilua peliä. Saatat tehdä hartiavoimin töitä hyvien arvojen eteen, mutta et silti onnistu. Jollain toisella verensokeri pysyy tasaisena lähes itsestään. Tai siltä sinusta ainakin tuntuu.

Ajatellaanpa positiivisesti. Ainakin asenteesi on kohdallaan. Se on todella hienoa. Hoitovälineet ja insuliinit parantuvat jatkuvasti, ja koska jaksat yrittää sitkeästi, myös omat taitosi karttuvat vaikka et sitä ehkä itse huomaa. Jos sen sijaan asenteessasi olisi korjattavaa, olisi se huomattavasti vaikeampaa.

Vaikka sinusta tuntuisi siltä, että lukuisista yrityksistä huolimatta verensokerisi ei asetu aloilleen, jatka silti yrittämistä sitkeästi. Olen varma, että ongelmat ratkeavat ennemmin tai myöhemmin. Seuraa verensokeriasi tarkasti, ja erityisen tarkasti silloin, kun se tyypillisesti pyrkii karkaaman käsistä.

Kun selvittelet verensokerisi liikkeitä, sellaista asiaa ei olekaan kuin liian tiheä mittaaminen, vaikka masentavimmat lääkärit niin saattavatkin väittää.