Mika Haulo
Friday 31.01.2014

Proteiinikin voi nostaa verensokeria

Meille on tautimme aikojen alusta opetettu, että vain ravinnon hiilihydraatit nostavat verensokeria. Kuitenkin moni on ihmetellyt nousuvoittoista verensokerikäyrää, vaikka lautasella olisi ollut vain kalaa ja kasviksia.

Muutaman kömmähdyksen jälkeen fiksuimmat ovat rohjenneet epäillä ammattilaisen sanaa. Ehkä proteiinillakin on jollakin tavalla näppinsä pelissä, kun mittari näyttää odottamattoman korkeita lukemia.
Mikäli kuulut tähän välkkyjen joukkoon, et ole kuvitellut omiasi. Jos ruoka-annos sisältää äärimmäisen vähän (tai ei ollenkaan) hiilihydraatteja, voi proteiineista muuttua glukoosiksi jopa puolet.
Toisin sanoen jos syöt tuhdin pihvin ilman lisukkeita, voisit yhtä hyvin pistää poskeesi banaanin ottamatta sille insuliinia. 
 
Kuulostaa hurjalta, mutta en ole tätä tietoja omasta hatustani vetänyt. Kunnia kuuluu taas yhdysvaltalaiselle diabetetutkijalle Gary Scheinerille. Hän selittää tämän ilmiön kirjassaan Think like a pancreas, jota olen jo parissa aikaisemmassa postauksessa kovasti ylistänyt.
Kokemusta tästä ilmiöstä minulla kuitenkin on.

Kesällä 2011 kokeilin karppausta. Kebabin kylkeen kelpasi siis vain salaatti. Hetken aikaa olin onnessani, kun äkkijyrkät aterianjälkeiset verensokerin nousut katosivat. Mutta autuaaksi VHH-uskonto ei tehnyt.

Saattoi käydä nimittäin niin, että vaikka söin käytännössä hiilihydraatittoman lounaan, nousi verensokerini silti korkealle. Ei vuorenjyrkästi, mutta vuorenvarmasti.

Perusinsuliinimäärissä ei ollut vikaa. Tuo salakavala nousu ajoittui aina nimenomaan sapuskoinnin yhteyteen. Basaalin kasvattaminen olisi aiheuttanut ikäviä hypoja silloin kun en ollut haarukan varressa.

Kovin kauaa en karppaustani jatkanut. (Tosin päätökseeni vaikutti muutama muukin asia.)

Aterian proteiinien sokeroituminen on salakavala ilmiö. Ruoan hiilihydraattikuorma saattaa näyttää olemattomalta, mutta vaikutus verensokeriin on silti merkittävä. Mutta jos lihapullien kylkeen malttaa ottaa edes pienen kauhallisen perunamuusia, pysyy proteiini lestissään, eikä osallistu verensokerin kohottamiseen.

Verensokerin hallinnan näkökulmasta asian voi siis hoitaa kahdella tavalla:

1) syömällä joka aterialla edes kohtuullisesti hiilihydraatteja

2) annostelemalla hiilihydraatittoman aterian proteiinille insuliinia

Proteeiineille ei pistetä samalla tavalla kuin hiilihydraateille. Nyrkkisääntö on, että proteeiniosuuden painosta lasketaan puolet, ja insuliinia otetaan vastaavasti kuin sitä hiilihydraattimäärää varten.

Esimerkiksi raakana punnitussa 200 gramman possunpihvissä on proteiinia noin 36 grammaa. Tästä puolet on 18 grammaa, eli ainakin teoriassa sopiva insuliinimäärä olisi 1 – 2 yksikköä. Käytännössä kuitenkin asian kokeilemalla ja seuraamalla verensokeria tarkasti, sillä insuliiniin tarve on tässäkin tilanteessa voi vaihdella paljonkin eri ihmisillä.

Josta pääsenkin taas hyräilemään suosikkivirttäni: kokeilkaa asioita ennakkoluulottomasti mutta varovasti, ja tarkkailkaa verensokerianne tarkasti mittaamalla usein.