Viime torstaina toin esille yllättävän syyn, miksi tavallista tuhdimman aterian syöminen saattaa kostautua odottamattomana verensokerin nousuna. Nyt käsittelen toista vastaavaa ilmiötä, joka kiusaa varmasti monia diabeetikoita.

Tarkoitan siis sitä pirullista verensokerin nousua aina aamuisin.

Se voi yllättää jo nukkuessa, heräämisen jälkeen tai vasta aamupalan aikana. Joka tapauksessa vaiva on samanlainen: verensokeri lähtee nousemaan tolkuttomasti, eikä nousu juurikaan noudata ainakaan hiilarilaskennan lakeja.

Siis pienikin leipäpala voi kääntää verensokerikäyrän kohti kattoa, vaikka kuinka yrittäisi bolustaisi. Jopo keulii tavallista herkemmin. Verensokeriteltta nousee harjakorkeuteen vähän liiankin nopeasti.

Mahdollisia syitä tälle aamuongelmalle on muutama:

  1. Insuliinin tarve on luonnostaan korkeampi aamuisin. Tätä kutsutaan aamunkoittoilmiöksi.

  2. Jos perusinsuliini on pistetty aikaisin illalla, sen vaikutus voi olla jo heikentynyt aamulla (ei koske pumppua käyttäviä).

  3. Aamupalan hiilihydraatit vaikuttavat nopeammin kuin ateriainsuliini.

  4. Paastoamisen – tässä tapauksessa nukkumisen – jälkeen ruoka imeytyy tavallista nopeammin, kun elimistö saa pitkän tauon jälkeen ravintoa käsiteltäväkseen. Tällä tavoin elimistö pyrkii paikkaamaan energiavajeen mahdollisimman nopeasti.

  5. Edellämainitut asiat yhdessä.

Aamuarvot voivat olla korkealla myös siksi, että yöllä verensokeri on päässyt laskemaan liikaa, ja elimistö on korjannut tilanteen erittämällä verensokeria nostavia hormoneja.

Tätä reaktiivista verensokerin nousua ei kuitenkaan pidä sekoittaa aamunkoittoilmiöön, joka on elimistön luonnollisen hormonitoiminnan seuraus. Reaktiivinen nousu (ns. Somogyi-ilmiö) puolestaan on eräänlainen paniikkireaktio.

Aamuhyperin ehkäisyyn on niin ikään muutama keino:

1. Pistä pieni bolus heti herättyäsi. 

Tähän bolukseen ei vaikuta aamupalan hiilihydraattimäärä, vaan sen tarkoitus on ainoastaan estää maksaa erittämästä liikaa glukoosia vereen. Pistä siis extrabolus, vaikka et söisi pitkään aikaan mitään herättyäsi. Varo kuitenkin hypoa! Aloita ensin pienellä annoksella ja tarkkaile, kuinka se vaikuttaa verensokeriin.

2. Pistä aamupalabolus riittävän aikaisin ennen aamupalaa

Omien kokemusteni perusteella sopiva aika on noin yleensä 15 – 30 minuuttia. Joskus voi joutua odottelemaan lähes tunnin ennen syömistä, jos verensokeri on jo valmiiksi ollut nousemassa.

Ajoitukseen vaikuttaa kuitenkin moni asia, kuten

– verensokeritaso ennen syömistä

– aamupalan glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma sekä

– edellisessä kohdassa mainitun extraboluksen suuruus ja siitä kulunut aika

Jälleen kerran pitää olla varovainen, ettei hypo yllätä. Toimivin kaava löytyy varovasti kokeilemalla.

3. Pidä aamupalan glykeeminen kuorma pienenä

Vältä erityisesti nopeita hiilihydraatteja aamupalalla, ja pidä annoksen hiilihydraattimäärä muutenkin kohtuullisena. Jos tarvit päivän aikana hiilarienergiaa, voit vaikka syödä myöhemmin pienen välipalan, kun aamunkoittoilmiö on rauhoittunut.

Tärkein neuvoni on kuitenkin se vanha tuttu: tarkkaile verensokeria epävarmoissa tilanteissa herkeämättä.

Verensokerin nousu ei välttämättä tapahdu joka aamu samalla tavalla. Joskus neljäkään yksikköä pikaa ei riitä taltuttamaan villiintynyttä maksaa, ja joskus yksikin yksikkö saattaa vetää verensokerin matalaksi.

Ei siis kannata ottaa riskiä, vaan toimia tilanteen mukaan.

 

Muokkaus 28.1.2014: vaihdoin alunperin hieman nasevan otsikon hakukoneystävällisemmäksi. Blogiin nimittäin tulee lukijoita silloin tällöin sellaisten hakujen kautta, jossa etsitään syitä verensokerin kohoamiseen aamulla.

Muokkaus 19.3.2015: päivitin toisessa vinkissä olevan ajoituksen vastaamaan nykyisiä kokemuksiani.