Diabetes-lehden päätoimittaja Tarja Sampo on huolissaan Diabetesliiton viestinnästä. Tuoreimman lehden (joulukuu 2013) pääkirjoituksessa hän yrittää pohtia, miten liitto tavoittaisi ihmiset nykyistä paremmin.

Tarjan mukaan Diabetesliitto ei saa enää uusia jäseniä odotetulla tahdilla. Myös lehden suosion hiipuminen uhkaa. Viestintä on tärkeä osa Diabetesliiton työtä, mutta huudot uhkaavat hukkua tuuleen.

Tarja arvelee, että mahdollisia syitä lukijakatoon on kaksi:

  1. ihmiset eivät tunne Diabetesliiton viestintätarjontaa tai
  2. viestinnän sisältö ei miellytä.

Itse uskon, että Diabetesliitolla olisi parannettavaa varsinkin viestitätavoissa. Liiton selkein äänenkannattaja on painettu Diabetes-lehti. Sen sijaan nykyaikaisemmat kanavat – kuten blogit, Facebook, Twitter ja muu sosiaalinen media – ovat jääneet heiltä vähemmälle huomiolle.

Perinteinen painotuote voi olla mieluisaa luettavaa jo hieman elämää nähneille diabeetikoille, mutta tuoreemman sukupolven lukijat tavoittaa paremmin internetin ihmeiden kautta.

Varsinaista blogia Diabetesliitolla ei ole lainkaan. Nettisivuille upotettu ajankohtaisten asioiden osio tai syvemmälle sivustoon haudattu puheenvuoropalsta ei sen aukkoa paikkaa.

Twitter-tili on olemassa, mutta se on selkeästi jäänyt todella vähälle huomiolle. Parissa vuodessa tweettejä on kertynyt vain kuutisenkymmentä kappaletta. Kaiken lisäksi viserrykset tuntuvat keskittyvän vain kakkostyypin diabetekseen.

Diabetesliiton Facebook-sivu sen sijaan näyttää ihan hyvältä. Uusia postauksia tulee muutaman päivän välein, ja tykkääjiäkin on jo lähes 1 500.

Eniten kuitenkin ihmetyttää se, kuinka vaisusti Diabetesliitto on mukana Kohtauspaikka-foorumin keskusteluissa, vaikka se on käytännössä ainoa kotimainen diabeetikoiden keskustelupalsta.

Siinä on se ihmisapaja, jota Diabetesliitto kaipaa. Mätäs täynnä marjoja suoraan nenän edessä. Silti he ovat Kohtauspaikalla äänessä lähinnä keskustelujen moderoinnin merkeissä.

Kuten Tarja pääkirjoituksessaan kertoo, on Diabetesliitolla käytettävissä monipuoliset viestintäkanavat. Mutta niiden olemassaolo ei vielä riitä. Niitä pitää tosiaan myös käyttää.

Tarja arveli, että ihmiset eivät ehkä tiedä, mitä kaikkea Diabetesliitolla voisi olla tarjolla. Mutta ihmekös tuo, jos liitto ei sitä itsekään vielä tiedä.