Mika Haulo
Friday 08.02.2013

Vaivana ikuinen pikkulapsi

Tehokas verensokerin hallinta on kuin pikkulasta vahtisi. Jos hetkeksikin herpaantuu, on kakara pian omilla teillään. Oikeat lapset tosin kasvavat isoiksi ja nukkuvat välillä päiväunta. Diabeetikoille ei tällaista onnea ole suotu. Sokerivammaisen päivähoitovuoro ei lopu koskaan.
Sateen uhka tuntuu olevan suurin, kun ei ole muistanut ottaa sateenvarjoa mukaan. Verensokerikin sekoilee usein juuri silloin, kun sen unohtaa hetkeksi. Vaikkapa vain tunniksi tai kahdeksi. Joskus tasapaino meinaa kadota useiksi päiviksi, tai jopa viikoiksi. Ihan kuin olisi jokin sokeriseurannan sadekausi.</p>

Koska vahinko ei tunnetusti tule kello kaulassa, olisi optimaalisinta pystyä arvioimaan verensokerin liikkeet aina hyvissä ajoin. Kun tuntemus korkeasta tai matalasta verensokerista tulee, on vahinko jo tapahtunut. Sekä insuliinin vaikutuksen alkaminen että hiilihydraattien imeytyminen ottaa oman aikansa, joten korjaustoimenpiteetkin kestävät aina hetken.

On kuitenkin täysin normaalia, että joskus niitä vahinkoja sattuu. Ihmisiä me sokerivammaisetkin vain olemme. Esimerkiksi työtehtävään tai kotitalouden hoitoon uppoutuminen, kiire, stressi, illanvietto ystävien kesken, elokuvan katselu ja monet muut aivan arkiset asiat voivat kaikki viedä huomion pois verensokerin seurannasta pitkäksikin aikaa. Kelkka kääntyy tällaisissa tilanteissa väärille urille helpommin kuin uskotkaan.

Joskus verensokeri voi siis päästä yrityksistä huolimatta karkaamaan liian korkealle tai matalalle. Kun näin käy, on parasta pitää pää kylmänä ja koittaa korjata verensokeri takaisin kohdilleen ripeästi. Jos vahinkoa ei voi täysin välttää, on parempi pitää se mahdollisimman pienenä.

Vastuullinen vanhempi suojelee lastaan vaaroilta, mutta pienet naarmut ja kuhmut ovat opettavainen osa elämää.